Lyyli Reijonen

Nykymaailmassa Lyyli Reijonen on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Poliittisella, sosiaalisella, tieteellisellä tai kulttuurisella alalla Lyyli Reijonen on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Sen vaikutus on tuntunut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja se on synnyttänyt keskustelua, pohdintaa ja toimintaa. Tässä artikkelissa tutkimme Lyyli Reijonen:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutuksia, alkuperää, kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Ei ole epäilystäkään siitä, että Lyyli Reijonen on merkinnyt käännekohtaa yhteiskunnassamme, ja sen laajuuden ymmärtäminen on välttämätöntä nykyisen kontekstin ja mahdollisten seurattavien trendien ymmärtämiseksi.

Lyyli Reijonen o.s. Westerlund (12. tammikuuta 1874 Varkaus – 3. lokakuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen kääntäjä.

Henkilöhistoria

Reijosen vanhemmat olivat Rantasalmen kirkkoherra Anders Gustaf Westerlund (1833–1896) ja Anna Sofia Storm (1838–1901). Hän valmistui Kuopion tyttökoulusta 1889 ja työskenteli konttoristina, kirjanpitäjänä ja kielenkääntäjänä Päivälehden toimituksessa 1892–1898. Lyyli Reijonen oli naimisissa vuodesta 1896 toimittaja ja suurlähettiläs Erkki Reijosen kanssa. Heidän lapsiaan olivat hortonomi, kirjailija ja opettaja Annikki Reijonen sekä toimittaja, kirjailija Tuuli Reijonen-Uibopuu.

Teoksia

Suomennoksia

  • Hermann Sudermann : Toivomus ; suom. Lyyli Westerlund. Päivälehden novellikokoelma 4. Päivälehden kirjapaino, Helsinki 1893
  • Hermann Sudermann : Ollutta ja mennyttä : romaani ; suom. Lyyli Westerlund. Päivälehden novellikokoelma 5. Päivälehden kirjapaino, Helsinki 1894
  • Louisa M. Alcott : Tytöistä parhain. WSOY 1916, 6. painos 1946, 14. painos 1994 (alkuteos An oldfashioned girl)

Lähteet