Lämmitysuuni

Lämmitysuuni:n valtavassa maailmassa on lukemattomia näkökohtia, jotka ansaitsevat tutkia ja analysoida. Olipa kyseessä alan asiantuntijan tai yksinkertaisen harrastajan näkökulma, Lämmitysuuni tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia syventyä sen eri puoliin. Tässä artikkelissa perehdymme Lämmitysuuni:n kiehtovaan universumiin tutkimalla sen alkuperää, sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Liity joukkoomme, kun uppoudumme Lämmitysuuni:n jännittävään maailmaan ja löydämme kaiken, mitä tällä konseptilla on tarjota.

 Tätä artikkelia tai sen osaa on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Pystyuuni.
Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.
Tarkennus: Molemmat artikkelit käsittelevät vastavirtaperiaatteella toimivaa lämmitysuunia. Artikkelin nimestä ei ole esitystä.

Suomalaiset puulla toimivat lämmitysuunit toimivat pääsääntöisesti vastavirtaperiaatteella[1].

Vastavirtauuni kehitettiin Ruotsin valtakunnassa 1700-luvulla arkkitehti Carl Johan Cronstedtin ja insinöörikenraali Fabian Wreden yhteistyönä. Tavoitteena oli tehostaa kylmien ja vetoisten kasarmien lämmitystä.[1]

Vastavirtauunin toimintaperiaatteena on johtaa tulipesässä syntyvät kuumat palokaasut uuniin kylkiin muurattuja poskikanavia pitkin takaisin alas ja vasta sitten varsinaista savukanavaa pitkin ylös savupiippuun. Tämä tehostaa merkittävästi lämmön talteenottoa.[2][3]

Pönttöuuniksi nimetty vastavirtauuni oli hyvin yleinen lämmityslaite vielä 1950-luvun Suomessa[2].

Lähteet

  1. ↑ a b Lukijan mielipide | Vastavirtauuni oli aikoinaan mullistava keksintö Helsingin Sanomat. 24.12.2021. Viitattu 3.1.2022.
  2. ↑ a b Lukijan mielipide | Vastavirtauuni oli aikoinaan mullistava keksintö Helsingin Sanomat. 24.12.2021. Viitattu 3.1.2022.
  3. ↑ Carl Johan Cronstedt: Beskrifning på ny inrättning af kakelugnar til weds besparning. Jämte bifogade kopparstycken. Utgifwen af præsidenten grefwe C.J. Cronstedt. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio Viitattu 3.1.2022.