Lämpökamera

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Lämpökamera:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on ollut kiinnostuksen ja analyysin kohteena vuosien ajan, ja tänään aiomme tutkia sen eri ulottuvuuksia ja näkökohtia. Lämpökamera on jättänyt lähtemättömän jäljen elämäämme yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ​​popkulttuuriin. Tämän artikkelin avulla toivomme valaisevamme tätä aihetta ja tarjoavamme laajemman ja syvemmän käsityksen siitä, mitä Lämpökamera tarkoittaa meille. Valmistaudu uppoutumaan matkaan, joka lupaa yllätyksiä, pohdintoja ja uutta tietoa Lämpökamera:stä.

Lämpökamera
Koira kuvattuna lämpökameralla, vaaleat alueet ovat lämpimimpiä.

Lämpökamera on laite, joka muodostaa kuvan esineen tai olennon pintalämpötilasta sen lähettämän infrapunasäteilyn perusteella samaan tapaan kuin tavallinen kamera muodostaa kuvan näkyvän valon perusteella.[1]

Lämpökuvasta voidaan määrittää kohteen pintalämpötila asteina, jos pinnan emissioarvo tunnetaan, sillä kappaleen lähettämä infrapunasäteily riippuu sen pintalämpötilasta. Koska eri materiaalit emittoivat lämpösäteilyä eri tavoin, lämpökameran kuvaan vaikuttaa lämpötilan lisäksi se, mitä ainetta kohteen pinta on.

Lämpökameralla ei voi mitata kaasujen lähettämää lämpösäteilyä. Lämpökamerat eivät mittaa ilman lämpötilaa vaan ainoastaan kiinteiden aineiden lähettämää lämpösäteilyä.

Lämpökameroita käytetään muun muassa ihmisten jäljittämiseen, rakennusten lämpöeristyksen tarkastamiseen, pelastuslaitosten savusukellus- ja sammutustehtäviin, panssarivaunuissa helpottamassa vihollisten löytämistä kasvillisuuden seasta ja teollisuuden prosessien ja koneiden huollon tarpeen seuraamiseen.

Lämpökamerat voidaan jakaa säteilyn ilmaisimen perusteella useisiin luokkiin, joiden pääluokat ovat ne, joissa infrapunailmaisinta jäähdytetään esimerkiksi nestemäisellä typellä, sekä ne, joissa ilmaisinta ei jäähdytetä. Edelliset ovat tyypiltään BST-ilmaisimia ja jälkimmäiset mikrobolometri-ilmaisimia.

Lähteet

Aiheesta muualla