Nykyään Målselv on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Ajan myötä Målselv:stä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri aloilla politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Målselv:n eri puolia ja sen vaikutuksia yhteiskuntaamme. Analysoimme perusteellisesti Målselv:n merkitystä ja merkitystä nykymaailmassa sen alkuperästä seurauksiin. Epäilemättä Målselv on aihe, joka herättää keskustelua ja pohdintaa lähitulevaisuudessa, joten on tärkeää olla tietoinen sen kaikista vaikutuksista.
Målselv kommune | |||
---|---|---|---|
|
|||
Sijainti | |||
Lääni | Tromssan lääni | ||
Perustamisvuosi | 1848 | ||
Kuntaliitokset | Øverbygd (1964), Sørelvsmo Balsfjordista (1966) | ||
Pinta-ala | 3 324 km² | ||
– maa | 3 204 km² | ||
Väkiluku | 6 782 (1.1.2023[1]) | ||
– väestötiheys | 2,1 as./km² | ||
Kunnanjohtaja | Martin Nymo (H, 2023) | ||
Aiheesta muualla | |||
www.malselv.kommune.no |
Målselv on Norjan kunta Tromssan läänissä. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Paatsivuono ja Omasvuono, etelässä Bardu ja lännessä Sørreisa ja Senja. Idässä kunta rajoittuu Ruotsiin.[2]
Kunnan asukkaista noin puolet on keskittynyt taajamiin, joita ovat hallintokeskus Moen, Heggelia, Andselv, Skjold sekä Andslimoen. Vaikka Moen on hallintokeskus, on asutuksen pääpaino Bardufossin alueella Andselvin lähistöllä.[2]
Målselv erotettiin Lenvikistä omaksi kunnakseen 1848. Øverbygd erotettiin omaksi kunnakseen 1925, mutta ne yhdistyivät jälleen 1964. Samaan aikaan kuntaan liitettiin myös Aursfjordenin länsipuoliset osat Malangenin kunnasta. Vuonna 1966 kuntaan liitettiin Sørelvsmon alue Aursfjordenin pohjukasta, Balsfjordin kunnasta.[2]
Målselvissä ilmestyy paikallislehti Nye Troms.