Måns Nilsson Kling

Nykymaailmassa Måns Nilsson Kling:stä on tullut yhä tärkeämpi ja ajankohtaisempi aihe yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Måns Nilsson Kling:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää, ja se vaikuttaa eri näkökohtiin, kuten talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja tapaamme suhtautua muihin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Måns Nilsson Kling:n merkitystä, sen vaikutuksia ja sen kehittymistä ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykyään.

Måns Nilsson Kling (Mauno t. Maunu Kling; 16001657) oli vuosina 1638–1640 Uuden-Ruotsin siirtokunnan kuvernööri[1][2][3][4]

Tausta

Maunu Klingin elämästä ennen Uuteen Ruotsiin päätymistä ei tiedetä kovin paljon. Hän oli suomalaista sukua, todennnäköisesti Vaasan seudulta. Myöhemmin hän muutti Smålandiin, jossa hän liittyi armeijan Jönköpingissä. Hän palveli Adolf Hårdin ryksemntissä vuoteen 1636 saakka, jolloin hän erosi upseerina.

Luutnantiksi ylennyt Kling matkasi vuonna 1637 Peter Minuitin johtaman retkikunnan mukana Atlantin yli alueelle, johon Uuden Ruotsin siirtokunta perustettiin. Retken oli organisoinut ja sitä valvoi amiraali Klas Fleming. Hollantilainen siirtomaaherra Samuel Blommaert auttoi järjestelyissä. Hollannin Länsi-Intian kauppakomppaniaan johtajiin kuuluneen Willem Usselincxin suosituksesta kansleri Axel Oxenstierna oli nimittänyt hollantilaisen Peter Minuitin retkikunnan johtoon.[5]

Retkikunta lähti Göteborgista lokakuussa 1637 ja rantautui Amerikkaan maaliskuun 1638 lopulla. Retkikuntaan kuului kaksi purjealusta, Kalmar Nyckel ja Fågel Grip. Retkikunnan jäsenistöön kuului ruotsalaisia, suomalaisia ja muutamia hollantilaisia.

Saapumisen jälkeen Kling kartoitti siirtokunnan ympäristöä ja osan Delawarejoen suistoa.

Uuden Ruotsin kuvernöörinä

Ensimmäisten maahankintojen ja Fort Christinan siirtokunnan rakentamisen jälkeen Minuit lähti Kalmar Nyckelin matkassa Ruotsiin ja nimitti 15. kesäkuuta Klingin apulaiskuvernööriksi. Minuit kuitenkin kuoli jo Länsi-Intiassa välipysähdyksen aikana St. Christopherilla.

Vuonna 1639 Fågel Grip palasi Fort Christinaan Karibian matkaltaan. Laiva lastattiin turkiksilla, ja huhtikuun lopussa se lähti siirtokunnasta.

Kling jatkoi tehtävässään Fort Christinan kuvernöörinä. Hän ja kaksikymmentäneljä miestä, komissaari Hendrick Huygen, tulkki, vapaa angolalainen orja Anthony Swartz ja 21 sotilasta jäivät odottamaan uusia aluksia.

Vasta huhtikuussa 1640 Peter Hollander Ridder saapui Kalmar Nyckel -laivalla. Hän ryhtyi 17. huhtikuuta uudeksi kuvernööriksi ja vapautti Klingin tehtävistään.

Myöhempi elämä

Kuvernöörikautensa jälkeen Kling sai tehtäväkseen matkustaa Ruotsiin värväämään uusia siirtolaisia. Hän lähti Uudesta Ruotsista toukokuussa 1640 Kalmar Nyckel -aluksella ja saapui Ruotsiin heinäkuussa.

Klingin värväyspyrkimykset maalaisväestön keskuudessa eivät onnistuneet, ja Ruotsin hallitus määräsi Värmlannin, Närken ja Taalainmaan maaherrat pidättämään kodittomia metsäsuomalaisia ​​ja tuomaan heidät Göteborgiin. Kling lähti Tukholmasta 3. toukokuuta Charitas-laivalla Göteborgiin varustelemaan Uuden Ruotsin retkikuntaa. Heinäkuussa 1641 Göteborgin satamasta lähti yli 50 pääosin suomalaista Klingin johtamaa siirtolaista Kalmar Nyckel- ja Charitas-aluksilla. Retkikunta saapui Uuteen Ruotsiin 7. marraskuuta. Klingin omaan seurueeseen kuului vaimo, pieni lapsi ja palvelija.

Kling nimitettiin nyt jälleen Fort Christinan komentajaksi. 1. toukokuuta 1641 alkaen palkaksi vahvistettiin 40 riikintaaleria kuukaudessa ja kuvernööri Klas Larsson Flemingin takaama 50 riikintaalerin lisä. Maaliskuussa 1644 siirtokuntaan saapui Johan Papegoja ja korvasi Klingin komentajana. 20. kesäkuuta 1647 Klingistä tuli Schuylkilljoen saarella siirtokunnan pohjoisosassa olevan Nya Korsholmin linnakkeen komentaja.

Vuonna 1648 Kling matkusti Svanen-laivalla jälleen Ruotsiin, saapui Tukholmaan 3. heinäkuuta ja luovutti siellä siirtokunnan hallintokirjat New Sverigekompanietin kamreerille Hans Kramerille.

Sen jälkeen kirjalliset todisteet Klingin elämästä loppuvat. Hänen oletetaan asuneen ensin Säämingin ympäristössä Savonlinnan lähellä, josta hän olisi muuttanut Liperiin, missä hän kuoli vuonna 1657.

Lähteet

  1. World Statesmen.org
  2. Rulers.org
  3. Historiesajten.se
  4. Genealogiska Samfundet i Finland (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Weslager, Clinton Alfred: A Man and His Ship: Peter Minuit and the Kalmar Nyckel. Middle-Atlantic Press, 1990. ISBN 0962556319