MP18-ongelma on kiinnittänyt monien huomion viime aikoina. MP18 on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa kiinnostuksen kohteeksi ja keskustelunaiheeksi nyky-yhteiskunnassa monilla eri aloilla. Johtuipa sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, populaarikulttuuriin tai teknologian kehitykseen, MP18:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe. Tässä artikkelissa tutkimme MP18:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa.
Bergmann MP18/I | |
---|---|
Tyyppi | konepistooli |
Valmistaja | Theodor Bergman Industriewerke |
Valmistusmaa |
![]() |
Valmistusvuodet | 1918- 1920 |
Tekniset tiedot | |
Kaliiperi(t) | 9×19 mm Parabellum |
Aseen pituus | 820 mm |
Piipun pituus | 197 mm |
Paino (tyhjänä) | 4,10 kg |
Lipas | rumpulipas |
Kapasiteetti | 32 patruunaa |
Ammuksen lähtönopeus | 380 m/s |
Tulinopeus (laukausta/min) | 500 lks/min |
MP18 (saks. Maschinepistole 1918, M.P.18,I.) on Hugo Schmeisserin vuonna 1916 suunnittelema ja Theodor Bergman Industriewerken Saksan keisarikunnan armeijalle valmistama konepistooli, jota pidetään ensimmäisenä käytännöllisenä konepistoolimallina. Se on toimintamekanismiltaan massasulkuinen, avoimelta lukolta sarjatulta ampuva ja 9x19 mm Parabellum/Luger -kaliiperinen. Yleisesti kaikki 1920-1960 valmistuneet konepistoolimallit perustuivat MP18:n toimintaperiaatteeseen.
Saksan armeija käytti MP18:sta ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1918.