Tällä hetkellä MPEG on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja herättää keskustelua yhteiskunnan eri sektoreilla. Kautta historian MPEG on ollut toistuva teema, jota on lähestytty eri näkökulmista ja joka on kehittynyt ajan myötä. Tässä artikkelissa analysoimme MPEG:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Alkuperäistään nykypäivään MPEG on ollut tutkimuksen, pohdinnan ja kiistan kohteena, mikä osoittaa sen merkityksellisyyden nykyisessä kontekstissa. Samoin tutkimme MPEG:n vaikutuksia sellaisilla aloilla kuin politiikka, kulttuuri, teknologia ja yhteiskunta yleensä.
Moving Picture Experts Group (lyhyesti MPEG) on ISO:n ja IEC:n vuonna 1988 muodostama työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja standardisoida nykyaikaisia videonpakkaustapoja. MPEG-määrittelytyön tuloksia käytetään mm. tietokoneissa, DVD-soittimissa, digi-tv:ssä ja joissakin matkapuhelimissa.[1]
ISO perusti MPEG-ryhmän vuonna 1988 Hiroshi Yasudan (NTT) ja Leonardo Chiariglionen (CSELT) aloitteesta. Tavoitteena oli kehittää standardi video- ja audiosignaalien koodaukseen.[2] MPEG-ryhmä on kasvanut noin 350 eri teollisuuden ja yliopiston muodostaman jäsenen ryhmäksi.
MPEG jakautuu viiteen eri standardiin, jotka ovat MPEG-1, MPEG-2, MPEG-4, MPEG-7 ja MPEG-21. MPEG-standardi määrittelee joukon datavirtoja, joita kaikki yhteensopivat dekooderit osaavat käsitellä — purkaa alkuperäiseen, pakkaamattomaan muotoon. Standardi ei ota kantaa siihen miten datavirta tehdään. MPEG-standardit koostuvat useista eri osista, joita ovat järjestelmä, video, audio, testaus ja toteutus. Järjestelmäosa määrittelee datavirtojen syntaksin ja semantiikan sekä synkronoinnin. Video-osa määrittelee videon pakkausmenetelmän ja audio-osa äänen pakkausmenetelmän. Poikkeuksena tähän ovat MPEG-7 ja MPEG-21 -standardit.
MPEG on standardoinut seuraavat pakkausmuodot:
MPEG-purku käyttää käänteistä diskreettiä kosinimuunnosta (IDCT).[3]