MVC-arkkitehtuuri

Nykymaailmassa MVC-arkkitehtuuri on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa. Yhteiskuntavaikutuksesta populaarikulttuuriin MVC-arkkitehtuuri on kiinnostanut niitä, jotka haluavat ymmärtää paremmin ympäröivää maailmaa. Kun MVC-arkkitehtuuri kehittyy ja muuttuu, on ratkaisevan tärkeää tutkia sen monia puolia ja ymmärtää, kuinka se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa käsittelemme MVC-arkkitehtuuri:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

MVC-arkkitehtuuri (sanoista model-view-controller eli malli–näkymä–käsittelijä) on ohjelmistoarkkitehtuuri, jonka tarkoituksena on käyttöliittymän erottaminen sovellusaluetiedosta. MVC-arkkitehtuuria käytetään etenkin graafisten käyttöliittymien suunnittelussa ja ohjelmoinnissa. Se on kehitetty alun perin Smalltalk-kielen yhteydessä Xerox PARC:issa.

Osat

MVC-arkkitehtuurissa ohjelma jaetaan kolmeen osaan: malliin, näkymään ja käsittelijään.

  • Malli (model) kuvaa järjestelmän tiedon tallentamisen, ylläpidon ja käsittelyn (tietokantakuvaus).
  • Näkymä (View) määrittää käyttöliittymän ulkoasun ja tietojen näytön esityksen käyttöliittymässä.
  • Käsittelijä (Controller) / Ohjain eli kontrolleri vastaanottaa käyttäjältä tulevat käskyt sekä muuttaa mallia ja näkymää vastauksena niihin.

Ominaisuudet

Etuja

  • Malli ei riipu näkymästä eikä ohjaimesta.
    • Malli voidaan suunnitella, ohjelmoida ja testata riippumatta järjestelmän muista osista.
    • Samaan malliin voidaan tehdä erilaisia käyttöliittymiä. Saman järjestelmän tietoon voi olla pääsy esimerkiksi natiivilla graafisella käyttöliittymällä ja webbikäyttöliittymällä.
    • Näkymän ja ohjaimen toimintaan voidaan tehdä muutoksia muuttamatta mallia.
  • Näkymän ja ohjaimen riippuvuus toisistaan on verrattain pieni.
    • Tietonäyttöä (käyttöliittymä) voidaan muuttaa muuttamatta tiedonkäsittelijää (UI-ohjainta).
    • Tietokäsittelijää (ja -mallia) voidaan muuttaa muuttamatta näkymää.
  • Käyttöliittymän asynkronointi (ei-samanaikaisen tiedonvaihdon toteuttaminen) on helppoa.

Haittoja

  • Sovellusaluekuvauksen jalkautuvat UVC-arkkitehtuurin mukaisessa järjestelmässä kolmelle tasolle (tietonäkymä, tietomalli ja tietokäsittelijä). Järjestelmän sisällön ymmärtäminen voi näin muodostua vaikeaksi.
  • Malli ei itsessään ohjaa kehittäjiä optimoimaan tietokantahakuja käyttöliittymän tarpeiden näkökulmasta. Tämän vuoksi tietokannasta haetaan helposti tarpeetonta tietoa ja tiedon hakuun käytetään tarpeeseen optimoimattomia SQL-lauseita. Tämä aiheuttaa helposti suorituskykyongelmia laajoissa sovelluksissa. Suorituskykyongelmat voidaan kustannustehokkaasti välttää kiinnittämällä huomiota tähän ongelmaan sovelluskehityksen alusta asti.