Maakrunni
_Hei kaikki lukijat, tänään puhumme Maakrunni:stä. Tämä on erittäin laaja ja ajankohtainen aihe tänään, ja se kattaa laajan valikoiman näkökohtia _aspektista 1:een _aspektiin2. Maakrunni on erittäin vaikutusvaltainen hahmo _tema1-kentässä ja hänen perintönsä on jättänyt jälkensä _tema2:een. Kautta historian Maakrunni on ollut kiistan ja ihailun kohteena, ja se on synnyttänyt keskusteluja ja pohdintoja, jotka ovat ylittäneet ajan. Siksi on tärkeää syventää sen alkuperää, vaikutusta ja merkitystä, ymmärtää paremmin sen merkitys _tema3:ssa ja _tema4:ssä. Tässä artikkelissa tutkimme Maakrunni:n eri vivahteita ja sitä, miten se on merkinnyt ennen ja jälkeen _tema5:ssä. Pysy kuulolla seuraavilla riveillä saadaksesi lisätietoja tästä jännittävästä aiheesta._
Maakrunni on saari Perämerellä Iin edustalla Krunnien saaristossa.
Maakrunni on Krunnien toiseksi suurin saari. Se sijaitsee noin 12 kilometriä mantereelta länteen ja seitsemän kilometriä saariston pääsaaresta Ulkokrunnista itään. Saaren suurin pituus on noin 2,8 kilometriä ja leveys 1,3 kilometriä. Maakrunni on matala, pääosin lehtimetsää kasvava saari, jonka korkeimmat kohdat kohoavat noin viisi metriä merenpinnan yläpuolelle. Saari sijaitsee kokonaisuudessaan Krunnien luonnonsuojelualueen sisäpuolella.[1]
Saaren länsiranta on rikkonainen ja kivikkoinen, itärannan ollessa pääosin hiekkainen. Saaren koillisosassa sijaitsee Hanhihieta-niminen hietikko, joka jatkuu itä-länsisuuntaisena kapeana Leikkihieta-nimisenä hiekkasärkkänä lähes kilometrin verran merelle. Länsirantaa sävyttävät poukamat, lahdet ja karikot sekä useat pienet luodot.[1] Saaren eteläisimmissä kärjissä, Viurunnokalla ja Tyrninokalla, sijaitsevat saaren ainoat rakennelmat, Oulun–Kemin 10 metrin väylän linjaloistot.[1][2]
Saaren länsiosassa Viurunnokan Äijänkummulla kivirakassa sijaitsee muinaisjäännös, vanha kalajumala. Kalajumala on kivien avulla pystyyn tuettu noin 1,4 metrin korkuinen, 80 cm:n levyinen ja noin 30 cm:n paksuinen tasapaksu jäkälän peittämä uhrikivi, joka kapenee toisesta päästään. Kalastajien kerrotaan uhranneen kalajumalalle vielä viime aikoina.[3] Kalajumalasta pohjoiseen Meriläisenlahden pohjoispuolella Kumpeleenharjun laella sijaitsee toinen muinaisjäännös, kivistä ladottu kummeli, jonka halkaisija on 4–5 metriä ja korkeus noin 1,5 metriä.[4]
Lähteet
- ↑ a b c Kansalaisen karttapaikka: Maakrunni Maanmittauslaitos. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ Merikarttasarja G: Perämeri. Merenkulkulaitos, 2005.
- ↑ Ii, Äijänkumpu (no. 139010060) Museovirasto. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ Ii, Kumpeleenharju (no. 139010059) Museovirasto. Viitattu 22.7.2012.