Maarian vaakuna
Tässä artikkelissa tutkimme Maarian vaakuna:n vaikutusta ja seurauksia nykyaikaiseen yhteiskuntaan. Maarian vaakuna on ollut ratkaisevassa roolissa eri alojen, kuten politiikan, talouden, tekniikan ja kulttuurin, muovaamisessa syntymisestä lähtien sen vaikutuksiin arjen eri osa-alueilla. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, miten Maarian vaakuna on kehittynyt ajan myötä ja miten se on muokannut ihmisten käsityksiä ja toimia ympäri maailmaa. Lisäksi käsittelemme Maarian vaakuna:n aiheuttamia kiistoja ja keskusteluja sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja oivaltava näkemys Maarian vaakuna:stä ja sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.
Maarian vaakuna oli Maarian maalaiskunnan tunnus, joka oli saanut aiheensa pitäjällekin nimensä lainanneesta Neitsyt Mariasta. Neitsyt Maria oli lisäksi pitäjän keskiaikaisen harmaakivikirkon suojeluspyhimys, joka esiintyi rukousasennossa myös pitäjän isonvihan aikaisessa nostoväen lipussa. Kruunu ja Marian monogrammit selventävät vaakunan sisältöä.
Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä rukoukseen polvistunut Neitsyt Maria, saateena kummallakin puolellaan Marian monogrammi; kaikki kultaa”. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja Maarian kunnanvaltuusto hyväksyi sen 17. heinäkuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 1. lokakuuta samana vuonna. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 1967 Maarian liityttyä Turun kaupunkiin.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 145. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat I:11 Maaria Kansallisarkiston digitaaliarkisto.