Nykymaailmassa Maastaveto:stä on tullut kasvava kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Maastaveto on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -ympäristöjen huomion eri aloihin, kuten yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin, vaikuttamalla. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Maastaveto on tuottanut loputtomasti mielipiteitä, tutkimuksia ja pohdintoja, jotka pyrkivät ymmärtämään ja analysoimaan sen vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Maastaveto:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta maailmanlaajuiseen päätöksentekoon.mnopqrstuvwxyzabcdefghijklmn
Maastavedon suoritus.
Maastaveto tai maastanosto[1] on yksi voimanoston kolmesta liikkeestä. Muut ovat penkkipunnerrus ja jalkakyykky.[2] Maastaveto suoritetaan pääasiallisesti kahdella eri tavalla, jotka ovat perinteinen tyyli, jossa seisotaan kapeassa asennossa, sekä sumotyyli, jossa on seisotaan leveässä asennossa.[3] Puhekielessä maastavedosta käytetään myös nimeä mave[4].
Maastaveto rasittaa etu- ja takareisiä, pakaroita, ylä- ja alaselkää sekä vatsan ja kyljen lihaksia, jotka toimivat liikkeen tukena.[5] Monipuolisuutensa vuoksi liikkeellä on paikkansa myös kehonrakennuksessa. Maastavedossa käytetään usein tukivyötä loukkaantumisriskin pienentämiseksi[6] ja vetoremmejä tai ristiotetta, sillä liike vaatii myös paljon puristusvoimaa.
Suorin jaloin maastaveto on maastavedon muoto, joka rasittaa etupäässä takareisiä tavallisen maastavedon rasittaessa etupäässä selkää.
Suomessa varustevoimanoston maastanoston ennätys on Jari Saarion hallussa. Hän nosti helmikuussa 2021 järjestetyissä Suomen-mestaruuskisoissa maasta 380,5 kiloa.[1] Raa´an maastavedon, eli ilman varusteita tehdyn maastavedon, Suomen ennätys on Tuomas Hautalan nimissä. Hautala veti maasta 381 kiloa ilman varusteita 17.12.2022. [7]