Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme Madonreikä:n vaikutuksia eri yhteyksissä ja tilanteissa. Madonreikä on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille nykyään, sillä sen vaikutus kattaa niinkin erilaisia alueita kuin arkielämä, kulttuuri, historia, tiede, teknologia, politiikka ja paljon muuta. Madonreikä on jättänyt syvän jäljen maailmaan syntymästään nykypäivään ja synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti eri näkökohtia, jotka tekevät Madonreikä:stä kiehtovan ja tärkeän aiheen, sekä sen vaikutuksia nykymaailmaan.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Madonreikä on hypoteettinen aika-avaruuden topologinen ominaisuus. Yksinkertaisesti ilmaistuna kyse on mustan aukon suomasta ”oikopolusta”; madonreikä mahdollistaisi valoa nopeamman siirtymisen kahden toisistaan kaukana olevan pisteen välillä. Madonreiällä on ainakin kaksi suuta, jotka yhtyvät yhteen tunneliin. Ainetta voi kulkea suuaukosta toiseen menemällä tunnelin läpi.
Madonreiän nimi tulee seuraavasta analogiasta, jota käytetään ilmiön selittämiseen: kuvittele, että maailmankaikkeus on omenan kuori ja mato kulkee sen pinnalla. Matka omenan toiselle puolelle on puolet omenan kehästä, jos mato pysyy omenan pinnalla, mutta jos se kaivautuu omenan läpi, matka on huomattavasti lyhyempi.
Madonreiät ovat mahdollisia yleisen suhteellisuusteorian mukaan.[1] Jokainen yleisen suhteellisuusteorian ratkaisu, jossa madonreiät ovat mahdollisia, vaatii myös eksoottisen aineen olemassaoloa. Tällä teoreettisella aineella olisi negatiivinen energiatiheys. Toisaalta ei ole voitu matemaattisesti osoittaa, että tämä olisi ehdoton vaatimus madonreikien olemassaololle. Eksoottisen aineen olemattomuutta ei myöskään ole voitu todistaa. Koska kvanttigravitaation teoria ei ole vielä valmis, asiaan ei voi toistaiseksi ottaa tieteellisesti kantaa.
Lorentzin madonreikä, joka tunnetaan myös Schwarzschildin madonreikänä ja Einsteinin-Rosenin siltana, on tietynlainen tunneli valkoisen aukon ja mustan aukon välillä. Tunnelin löysivät Albert Einstein ja Nathan Rosen. Tulokset julkaistiin vuonna 1935. Robert Fuller ja John Wheeler osoittivat vuonna 1962 tämäntyyppisten madonreikien olevan epävakaita, eivätkä ne kestäisi kauan syntymisensä jälkeen.