Maia (mytologia)

Tämän päivän artikkelissa tutkimme perusteellisesti Maia (mytologia):n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan sukeltaamme useisiin tähän aiheeseen liittyviin näkökohtiin. Analysoimme sen vaikutuksia kulttuuriin, talouteen ja politiikkaan sekä sen roolia ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Asiantuntijahaastattelujen, tapaustutkimusten ja tilastotietojen avulla tarjoamme täydellisen ja tasapainoisen näkemyksen Maia (mytologia):stä toivoen, että voimme tarjota lukijoillemme selkeän ja syvän käsityksen tästä ilmiöstä. Epäilemättä Maia (mytologia) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja olemme innoissamme voidessamme jakaa kanssasi kaiken, mitä olemme löytäneet siitä.

Hermes ja Maia, yksityiskohta attikalaisesta punakuvioamforasta, noin 500 eaa.

Maia (m.kreik. Μαῖα) oli kreikkalaisessa mytologiassa vanhin plejadeista, Atlaan ja Pleionen tyttäristä. Hän asui sisariensa kanssa Kyllenen vuorella Arkadiassa, ja heitä kutsutaankin joskus vuorinymfeiksi, oreadeiksi. Maian kerrottiin olleen vanhin, kaunein ja ujoin sisaruksista.

Zeus saattoi Maian raskaaksi, ja tämä synnytti hänelle salaa luolassaan pojan, Hermeen.[1] Maian kapaloitua tämän ja nukahdettua Hermes ryömi tiehensä Thessaliaan, jossa hän yön laskeuduttua ensimmäiseksi varasti Apollonin karjaa ja sen jälkeen keksi lyyran. Näkijänlahjojensa avulla Apollon löysi lopulta varkaan, mutta Maia ei voinut uskoa syytöstä, että hänen poikansa olisi varas. Apollon kutsui Zeuksen paikalle, joka kehotti palauttamaan karjan, mutta lopulta Apollon ihastui lyyraan niin, että vaihtoi varastetun karjansa siihen.[2]

Myöhemmin Maia huolehti myös Arkaan kasvattamisesta suojellakseen lasta Heralta. Zeus oli aiemmin muuttanut lapsen äidin Kalliston karhuksi, mutta Hera oli pyytänyt Artemista kaatamaan karhun. Kalliston kuoltua Zeus vei lapsen Maian hoidettavaksi.[3]

Sen jälkeen kun Atlas oli joutunut kannattelemaan taivasta hartioillaan, Orion alkoi jahdata tämän tyttäriä, myös Maiaa. Zeus muutti heidät ensin kyyhkysiksi ja sittemmin tähdiksi tyynnytelläkseen heidän isäänsä. Orionin tähdistön sanotaan edelleen jahtaavan heitä läpi öisen taivaan.[4]

Lähteet

  1. ↑ Hesiodos: Theogonia ('Jumalten synty') 938–939 (engl. käännös).
  2. ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.10.2 (engl. käännös).
  3. ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.10.2 (engl. käännös).
  4. ↑ Hyginus: Astronomica ii.21 (engl. käännös).