Maija Sakslin

Nykymaailmassa Maija Sakslin on saavuttanut suuren merkityksen eri alueilla. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Maija Sakslin:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Sen vaikutus on huomattava eri aloilla teknologiasta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja ihmissuhteet. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja ymmärtää Maija Sakslin:n vaikutus nykyiseen yhteiskuntaamme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Maija Sakslin:een, jotta voimme valaista sen merkitystä ja roolia jokapäiväisessä elämässämme.

Maija Kaarina Sakslin (s. 14. syyskuuta 1960 Helsinki[1]) on suomalainen juristi ja tutkija, joka on toiminut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä vuodesta 2010 alkaen.[2] Hän siirtyi tehtävään Kansaneläkelaitoksen vastaavan tutkijan tehtävistä. Apulaisoikeusasiamies Sakslin ratkaisee asiat, jotka koskevat muun muassa sosiaalihuoltoa, lasten oikeuksia, verotusta, ulosottoa ja ympäristöä.

Sakslin on koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti. Hän on toiminut Ihmisoikeusliitto ry:n puheenjohtajana vuosina 2001–2006. Turun yliopisto promovoi Sakslinin kunniatohtoriksi vuonna 2020.[3]

Lähteet

  1. ↑ Laurila, Petri – Salo, Mikko (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 2003, s. 985. (Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 118) Helsinki: Talentum, 2003. ISSN 0585-9530 ISBN 952-14-0637-2
  2. ↑ Maija Sakslin toiseksi apulaisoikeusasiamieheksi 2.3.2010. Eduskunta. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 11.12.2010.
  3. ↑ Turun yliopisto promovoi 15 kunniatohtoria toukokuun promootiossa Turun yliopisto. Viitattu 23.1.2020.