Nykyään Maitojuna:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Maitojuna on herättänyt paljon keskustelua ja synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä. Julkisella näyttämöllä esiintymisensä jälkeen Maitojuna on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa, herättäen intohimoisia keskusteluja ja syvällisiä pohdintoja hänen vaikutuksestaan yhteiskuntaamme. Tässä artikkelissa tutkimme Maitojuna:n eri puolia ja sen vaikutusta elämäämme ja tarjoamme yksityiskohtaisen ja objektiivisen katsauksen tähän ilmiöön, joka aiheuttaa edelleen kiistoja.
Maitojuna oli jatkosodanaikainen huoltojuna, joka huolsi sodan aikana muun muassa elintarvikkein Niinisalon varuskuntaa, missä oli reserviupseerikoulutusta.[1] Maitojunalla palaaminen tarkoitti sotilasslangissa sitä, että upseerioppilas oli joutunut keskeyttämään opintonsa ja palaamaan epäonnistuneena ja upseerikokelaaksi ylentämättömänä alikersanttina takaisin perusyksikköönsä.[2]
Reserviupseerikoulusta palannut oli arvoltaan alikersantti, koska upseerioppilas vastaa arvoltaan alikersanttia siinä, missä upseerikokelas kersanttia.[3] Näin ollen pilkkanimitys niille, jotka joutuivat keskeyttämään kurssinsa oli diplomialikersantti.[4] Samankaltainen nimitys, diplomijääkäri on koskenut niitä, joilla aliupseerikoulu on keskeytynyt ja jotka ovat joutuneet palvelemaan saman pitkän palvelusajan kuin alikersantitkin, mutta ilman alikersantin sotilasarvoa. Nimitys tulee diplomi-insinöörin insinööriä pidemmästä koulutusajasta.[4]
Myöhemmin käsitys maitojunalla palaamisesta on laajentunut käsittämään muussa oppimisessa epäonnistumista ja palaamista kurssia suorittamatta keskeyttäneenä, kansainvälisessä urassa epäonnistumista sekä esimerkiksi tv-kilpailuista putoamista.[5]