Makarlanjärvi

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Makarlanjärvi:n kiehtovaan maailmaan. Olitpa alan asiantuntija tai etsit tietoa ensimmäistä kertaa, tämä artikkeli on suunniteltu antamaan sinulle syvempää tietoa tästä aiheesta. Tutkimme kaikkia olennaisia ​​näkökohtia, jotka tekevät Makarlanjärvi:stä kiinnostavan aiheen kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen todellisiin sovelluksiin. Valmistaudu sukeltamaan täydelliseen ja yksityiskohtaiseen analyysiin, joka antaa sinulle laajemman käsityksen Makarlanjärvi:stä.

Makarlanjärvi
Valtiot Suomi
Paikkakunta Salo
Koordinaatit 60°09′36″N, 22°58′56″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Krapuoja
Järvinumero 82.018.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 9 m[1]View and modify data on Wikidata
Rantaviiva 10,23 km
Pinta-ala 1,5 km²
Keskisyvyys 2,13 m
Suurin syvyys 6,28 m
Valuma-alue 11,5 km²
Kartta
Makarlanjärvi

Makarlanjärvi on 146,96 hehtaarin kokoinen järvi Salon kaupungin eteläosassa Varsinais-Suomessa.[2] Särkisalon ja Perniön kuntien raja kulki ennen kuntaliitosta Makarlanjärven halki. Järvi oli Särkisalon suurin järvi.[3]

Makarlanjärvi on pitkä ja kapea järvi. Sen pohjoisosassa on luonnonsuojelualue.[4] Järven eteläosa on syvempi, ja syvin kohta löytyy järven kaakkoiskulmasta. Järven luusua sijaitsee matalammassa pohjoisosassa, josta saa alkunsa pieni Krapuoja entisellä Perniön ja Särkisalon rajalla. Sen kautta Makarlanjärven vedet laskevat Saaristomeren Laukaanlahteen. Järven valuma-alueen järvisyys on 14 % ja peltoa alasta on 15 %.[5] Suomen valuma-aluejaossa Krapuojan valuma-alueen muodostama pireni rannikkovesistö on nimeltään Makarlanjärven valuma-alue (82.018). Valuma-alueella ei ole muita järviä.[6]

Järvellä tehdyn koekalastuksen perusteella Makarlanjärven kalasto oli pääasiassa särkivaltaista, joiden lisäksi järvessä eli pieniä ahvenia. Järven linnusto on keskittynyt pohjoisosan ruovikko- ja luhta-alueelle. Makarlanjärvi ei ole erityinen lintujen lisääntymisalue, ja järvellä havaittiin vain 22 pesivää vesilintua vuonna 2005. Runsaimmat järven ympäristössä oleskelevat lintulajit ovat ruokokerttunen ja pajusirkku.[5]

Makarlanjärven pintaa laskettiin 0,8 metriä vuonna 1934. Järven pintaa olisi haluttu laskea toiset 0,8 metriä vuonna 1954, mutta se hanke ei edennyt. 2000-luvun alussa järven luusuaan rakennettiin pohjapato ja avovesialuetta ruopattiin virtauksen lisäämiseksi, pinnan korottamiseksi ja veden laadun parantamiseksi.[5]

Lähteet

  1. https://beta.paikkatietoalusta.fi/tietokortit/nimisto/paikka/10315525. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Makarlanjärvi (82.018.1.001) Järviwiki. Viitattu 23.5.2016.
  3. Juha Ruohonen: Särkisalon arkeologinen perusinventointi 2002 users.utu.fi. Viitattu 23.5.2016.
  4. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 23.5.2016.
  5. a b c Lupapäätös LSY-2006-Y-337 (pdf) Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto. Viitattu 23.5.2016.
  6. Makarlanjärven valuma-alue (82.018) Järviwiki. Viitattu 23.9.2019.