Tässä artikkelissa käsitellään Manaslu:n kiehtovaa aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Manaslu on ollut lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena, koska sen vaikutus on olennainen jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Ajan myötä Manaslu:stä on kehittynyt enemmän tietoa, minkä ansiosta olemme ymmärtäneet sen tärkeyden ja seuraukset eri alueilla. Tässä mielessä on äärimmäisen tärkeää tutkia tätä aihetta täysin ymmärtääkseen sen monimutkaisuutta ja sen mahdollisia vaikutuksia yhteiskuntaamme. Siksi tässä artikkelissa analysoidaan erilaisia näkökulmia Manaslu:stä ja pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen todellisen laajuuden.
Sijainti |
Gorkhan piirikunta (itäosa) ja Manangin piirikunta (länsiosa), Gandakin vyöhyke, Läntinen kehitysalue, Nepal |
---|---|
Vuoristo | |
Korkeus merenpinnasta |
8 163 m |
Prominenssi |
3 092 m |
Suojelualue | |
Ensimmäinen nousu huipulle |
T. Imanishi ja Gyalzen Norbu 9. toukokuuta 1956. |
Koordinaatit |
---|
Manaslu on maailman kahdeksanneksi korkein vuori. Se sijaitsee Himalajan vuoristossa Nepalin Läntisellä kehitysalueella, Gandakin vyöhykkeellä, 61 kilometriä Gorkhan kaupungin pohjoispuolella. Myös Kutang-nimellä tunnetun vuoren huippu on 8 163 metriä merenpinnan yläpuolella.[1]
Nimi Manaslu tulee sanasta Manasa, joka on sanskritia ja tarkoittaa Hengen vuorta.
Ensimmäisen nousun sille tekivät T. Imanishi ja Gyalzen Norbu vuonna toukokuun 9. päivänä 1956.[1]
Manaslu on osa 1 663 km2 laajuista Manaslun suojelualuetta.
Paikalliset asukkaat kutsuvat Manaslua ”tappajavuoreksi”, koska yli 70 vuorikiipeilijää on menehtynyt sitä valloittaessaan. Kaikkia halukkaita ei päästetä kiipeämään vuorelle, vaan hakijoiden on täytettävä tarkat kriteerit.[2]