Nykymaailmassa Marathónas (järvi):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Marathónas (järvi) on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja analyyseja useilla eri aloilla joko ihmisten jokapäiväiseen elämään, maailmantalouteen tai roolistaan teknologian kehityksessä johtuen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Marathónas (järvi):n eri puolia ja näkökulmia tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
Marathónas Λίμνη Μαραθώνα |
|
---|---|
![]() Marathónas-järvi. |
|
Valtiot |
![]() |
Paikkakunta | Marathónas, Itä-Attika, Attika |
Koordinaatit | |
Laskujoki | Charadros (d) (käännä suomeksi) |
Mittaustietoja | |
Pinta-ala | 2,45 km² |
Tilavuus | 41 hm3 |
Suurin syvyys | 54 m |
Valuma-alue | 118 km2 |
|
Marathónas (kreik. Μαραθώνας, kath.kreik. Μαραθών, Marathón, eli (Τεχνητή) Λίμνη Μαραθώνα, (Technití) Límni Marathóna, Marathónaksen tekojärvi) on tekojärvi Attikassa itäisessä Keski-Kreikassa. Järven pinta-ala on 2,45 neliökilometriä.[1] Marathónas on suurimmillaan noin 3,8 kilometriä pitkä ja noin 0,8 kilometriä leveä. Järven suurin syvyys on 54 metriä.[1]
Marathónaksen tekojärvi sijaitsee Marathónaksen kunnassa Itä-Attikassa linnuntietä noin 26 kilometriä koilliseen Ateenan keskustasta ja noin kuusi kilometriä länteen Marathónaksen kaupungista, josta se on saanut nimensä. Tekojärvi on muodostettu patoamalla Cháradros- ja Varnávas-joet. Pato rakennettiin vuosina 1926–1929. Patorakennelma on tehty betonista ja päällystetty tyylikkäästi Pentéli-vuoren marmorilla. Nykyisin järveen johdetaan vettä myös Ylíki- ja Mórnos-järvistä.[2]
Marathónas-järvi toimi Ateenan vesihuollon päävesivarastona vuosina 1931–1959. Nykyään tehtävä on Mórnos-järvellä, ja Marathónasta käytetään vain hätätapauksissa.[1][2]