Tässä artikkelissa tutkimme Marcello Mastroianni:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Marcello Mastroianni:llä on ollut ja on keskeinen rooli monilla alueilla sen historian vaikutuksesta, sen merkityksestä nykyään ja tulevaisuuden ennusteisiin. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme, kuinka Marcello Mastroianni on muokannut elämäämme ja vaikuttaa siihen edelleen, sekä sen läsnäolon seurauksia eri alueilla. Monitieteisen lähestymistavan avulla perehdymme Marcello Mastroianni:n läpikotaisin ja yritämme selvittää sen monimutkaisuutta ymmärtääksemme paremmin sen asemaa yhteiskunnassa.
Marcello Mastroianni | |
---|---|
![]() Marcello Mastroianni vuonna 1990. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. syyskuuta 1924 Fontana Liri, Italia |
Kuollut | 19. joulukuuta 1996 (72 vuotta) Pariisi, Ranska |
Puoliso | Flora Carabella (1950–1996) |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1938–1996 |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Marcello Vincenzo Domenico Mastroianni (28. syyskuuta 1924 Fontana Liri, Italia – 19. joulukuuta 1996 Pariisi, Ranska) oli italialainen näyttelijä.
Mastroianni syntyi Apenniineilla pienessä Fontana Lirin kylässä. Mastroianni kasvoi kuitenkin Torinossa ja Roomassa. Toisessa maailmansodassa hän joutui natsien vangiksi mutta pääsi pakenemaan ja piiloutui Venetsiaan.[1]
Hän aloitti näyttelijän työnsä 1940-luvun puolivälissä ja rupesi opiskelemaan näyttelemistä. Hänen ensimmäinen kunnon roolinsa oli elokuvassa oli Kurjat (I miserabili, 1948, joka perustuu Victor Hugon teokseen Kurjat).
Pian hänestä tuli kansainvälinen romanttinen tähti, osan elokuvasta Suuri keikka Madonna-kadulla (I Soliti ignoti, 1958) ja etenkin Federico Fellinin elokuvan Ihana elämä (La dolce vita, 1960) takia, jossa hänen vastanäyttelijänä oli Anita Ekberg. Hänen seuraava ikimuistettava roolinsa oli turhautuneen elokuvaohjaajan rooli Fellinin elokuvassa 8½.
Vuoden 1963 Avioero italialaiseen tapaan oli kaupallinen menestys ja toi Mastroiannille useita palkintoja. Muutamassa vuodessa Mastroiannista tuli yksi Euroopan suosituimmista näyttelijöistä, joka työskenteli huippuohjaajien kanssa ja sai suuria palkkioita. Hänen vastanäyttelijöinään nähtiin Brigitte Bardot ja Sophia Loren sekä tosielämän rakastajatar Catherine Deneuve.[1]
Mastroianni oli naimisissa italialaisen näyttelijän Flora Carabellan (1926-1999) kanssa, joka näytteli monissa elokuvissa mm. Culastrisce nobile veneziano ja La fine del mondo nel nostro solito letto in una notte piena di pioggia, he olivat naimisissa vuodesta 1948 Mastroiannin kuolemaan asti; heillä oli yksi lapsi, Barbara.[2] Lisäksi hänellä oli yksi tytär, Chiara Mastroianni, pitkäaikaisen rakastajattaren, ranskalaisen näyttelijän Catherine Deneuven kanssa. Sisarpuolista tuli läheiset ystävät[3]; molemmat olivat hänen kuolinvuoteensa ääressä, kun hän kuoli haimasyöpään 72-vuotiaana.