Maria Amalia (Ranskan kuningatar)

Tässä artikkelissa tutkimme Maria Amalia (Ranskan kuningatar):tä, aihetta, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Maria Amalia (Ranskan kuningatar) on ollut keskustelun aihe yhteiskunnassa, ja se on synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Koska Maria Amalia (Ranskan kuningatar) on edelleen ajankohtainen nykymaailmassa, on tärkeää tarkastella erilaisia ​​tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja analyyseja tarjotaksemme kattavan kuvan Maria Amalia (Ranskan kuningatar):stä. Lisäksi analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista Maria Amalia (Ranskan kuningatar):tä ja edistää sen merkitystä nykypäivänä.

Maria Amalia, Louis Hersentin maalaama muotokuva vuodelta 1836.

Maria Amalia (ransk. Marie-Amélie Thérèse de Bourbon; 26. huhtikuuta 1782 Caserta, Molempain Sisiliain kuningaskunta – 24. maaliskuuta 1866 Esher, Surrey, Iso-Britannia)[1] oli Ranskan kuninkaan Ludvig Filip I:n puoliso ja Ranskan viimeinen kuningatar.

Elämä

Maria Amalia oli syntyjään Molempain Sisiliain kuningaskunnan prinsessa. Hänen vanhempansa olivat kuningas Ferdinand I ja itävaltalaissyntyinen kuningatar Maria Karoliina.[1][2] Vallankumouksen aikana teloitettu Ranskan kuningatar Maria Antoinette oli Maria Amalian täti.[3]

Maria Amalia sai uskonnollisen kasvatuksen eikä osoittanut kiinnostusta politiikkaan.[1] Molempain Sisiliain kuningasperhe joutui pakenemaan Napoleonin sotien aikana kahdesti Napolista Palermoon Sisilian saarelle, minkä lisäksi Maria Amalia asui vuosina 1800–1802 äitinsä kanssa Itävallan hovissa.[4] Sisiliassa hän tutustui niinikään maanpaossa eläneeseen Orléansin herttua Louis Philippeen (Ludvig Filip), ja he menivät naimisiin Palermossa 25. marraskuuta 1809.[1][2][4] He asettuivat Ranskaan Napoleonin kukistuttua vuonna 1814, pakenivat Englantiin satapäiväisen keisarikunnan aikana vuonna 1815 ja palasivat Ranskaan vuonna 1817.[1]

Ludvig Filipistä tuli Ranskan kuningas ja Maria Amaliasta kuningatar vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksen seurauksena.[1][2] Maria Amalia pelkäsi uutta vallankumousta ja vältteli julkista elämää.[1] Kun Ludvig Filip syöstiin vallasta vuoden 1848 helmikuun vallankumouksessa, syrjäytetty kuningaspari pakeni jälleen Englantiin. Maria Amalia asui loppuikänsä Englannin Claremontissa.[1][2][4]

Maria Amalia on haudattu miehensä kanssa Dreux’n kuninkaalliseen kappeliin Ranskaan.[5] Maria Amalian päiväkirjat julkaistiin kahdessa osassa vuosina 1938–1943.[1]

Lapset

Ludvig Filip (kesk.), Maria Amalia (oik.) ja heidän lapsensa, tuntemattoman taiteilijan maalaus 1830-luvulta.

Maria Amalialle ja Ludvig Filipille syntyi kymmenen lasta: nuorena kuollut kruununprinssi Ferdinand-Philippe (1810–1842), prinsessa Louise d’Orléans (1812–1850), josta tuli Leopold I:n puolisona Belgian kuningatar, kuvanveistäjä Marie d’Orléans (1813–1839), Nemoursin herttua Louis d’Orléans (1814–1896), prinsessa Clémentine d’Orléans (1817–1907), Joinvillen prinssi François d’Orléans (1818–1900), Aumalen herttua Henri d’Orléans (1822–1897), Montpensier’n herttua Antoine d’Orléans (1824–1900) sekä lapsina kuolleet prinsessa Françoise (1816–1818) ja prinssi Charles (1820–1828).[2][6]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i Marie-Amélie de Bourbon (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 31.12.2023.
  2. ↑ a b c d e Maria Amalia (1782–1866) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 31.12.2023.
  3. ↑ Maria Carolina (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 31.12.2023.
  4. ↑ a b c Marie Amélie Thérèse, Encyclopædia Britannica (1911) (englanniksi) Wikiaineisto. Viitattu 31.12.2023.
  5. ↑ The Domaine’s history (englanniksi) Domaine royal de Dreux. Viitattu 31.12.2023.
  6. ↑ Nordisk familjebok (1912), s. 1256–1257 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 31.12.2023.

Aiheesta muualla