Marja-Liisa Rönkkö

Nykymaailmassa Marja-Liisa Rönkkö:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle väestöryhmälle. Teknologian ja globalisaation myötä Marja-Liisa Rönkkö on asemoitunut olennaiseksi osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää, ja se vaikuttaa kaikkeen kommunikaatiotavasta tapaan, jolla he suorittavat liiketoimiaan. Marja-Liisa Rönkkö:n merkitys on ylittänyt rajat ja siitä on tullut keskustelunaihe eri alueilla, mikä synnyttää ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja nostaa pöydälle tarpeen pohtia sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja tutkimuksia Marja-Liisa Rönkkö:stä ymmärtääksemme sen vaikutusta ja merkitystä nykyään.

Marja-Liisa Rönkkö (ent. Lampinen, o. s. Rönkkö, s. 28. lokakuuta 1945 Kokemäki[1]) on suomalainen museologi, taidehistorioitsija ja kulttuuriperinnön ammattilainen. Rönkkö on johtanut Valtion taidemuseota. Hän on myös ollut käynnistämässä Suomen Kirjainstituuttia ja perustamassa museologian oppiainetta Helsingin yliopistoon. Rönkkö toimii Helsingin yliopiston museologian dosenttina [2].

Marja-Liisa Rönkkö valmistui ylioppilaaksi Tyrvään yhteislyseosta vuonna 1964 ja filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1971.[1] Vuosina 1971–1973 hän toimi amanuenssina Satakunnan Museossa Porissa ja vuosina 1973–1978 Helsingin kaupunginmuseossa sekä Helsingin kaupunginmuseon johtajana vuosina 1978–1990. Vuosina 1990–2000 hän työskenteli Valtion taidemuseon ylijohtajana, vuosina 2000–2003 Suomen Kirjainstituutti -projektin johtajana Vammalassa ja vuodesta 2003 ensimmäisenä museologina Helsingin yliopistossa. Rönkkö väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1999.[3]

Marja-Liisa Rönkön vanhemmat olivat pankinjohtaja, talousneuvos Viljo Rönkkö ja Annikki Korhonen. Hänen entinen puolisonsa on teologian kandidaatti Tapio Lampinen, jonka kanssa hänellä on yksi poika.[1]

Teoksia

  • Emil Danielsson: valoisa mieli: 1882-1967. Sastamala: Galleria Akseli ja Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys, 2017. ISSN 0358-0903
  • Talo Helsingin ytimessä: Haartmanin puutarhasta kenraalien taloksi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-703-4
  • Kulttuurin Sastamala: Selonteko Sastamalan kulttuurin kehkeytymisestä ja ajatuksia nykytilasta. Sastamala: Warelia, 2016. ISBN 978-952-5940-23-7
  • Axel Gallén: Tyrväältä Pariisiin: opintie taiteilijaksi 1881-1884. Sastamala: Galleria Akseli, 2015.
  • Suomalainen taidemuseo: Louvren ja Louisianan perilliset. Helsinki: Valtion taidemuseo, 2015. ISSN 1239-6427
  • Museoihminen: narrin päiväkirjasta, eli, Joitakin muistiin merkintöjä elämäkertaa vasten. Helsinki. Määritä julkaisija! ISBN 978-952-92-5316-6
  • Tyrvään kirkko 150 vuotta. Sastamala: Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys, 2005. ISBN 951-9279-41-5
  • Valtion taidemuseon strategiat 1990-2000. Helsinki: Valtion taidemuseo, 2000.
  • Museoprofessiosta ja sen tulevaisuudesta. Helsinki: Valtion taidemuseo, 2000. ISBN 951-53-2226-X
  • Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä. Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 978-952-5940-23-7

Lähteet

  1. ↑ a b c Tyrvään yhteiskoulu – Vammalan lukio 1904–1979 (matrikkeli), s. 389. Vammala: Vammalan lukio, 1979. ISBN 951-95031-7-X.
  2. ↑ Nenonen, Säde: Museologi polveutuu kaskenraivaajista. Helsingin Sanomat, 28.10.2005.
  3. ↑ Antti Rajakorpi ja Marko Vesterbacka (toim.): Lastuja Rautaveden rannalta: Vammalan lukio 1904–2004, s. 176. Vammala: Vammalan lukio, 2004. ISBN 952-91-7342-3.