Nykymaailmassa Marja-Liisa Rönkkö:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle väestöryhmälle. Teknologian ja globalisaation myötä Marja-Liisa Rönkkö on asemoitunut olennaiseksi osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää, ja se vaikuttaa kaikkeen kommunikaatiotavasta tapaan, jolla he suorittavat liiketoimiaan. Marja-Liisa Rönkkö:n merkitys on ylittänyt rajat ja siitä on tullut keskustelunaihe eri alueilla, mikä synnyttää ristiriitaisia mielipiteitä ja nostaa pöydälle tarpeen pohtia sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja tutkimuksia Marja-Liisa Rönkkö:stä ymmärtääksemme sen vaikutusta ja merkitystä nykyään.
Marja-Liisa Rönkkö (ent. Lampinen, o. s. Rönkkö, s. 28. lokakuuta 1945 Kokemäki[1]) on suomalainen museologi, taidehistorioitsija ja kulttuuriperinnön ammattilainen. Rönkkö on johtanut Valtion taidemuseota. Hän on myös ollut käynnistämässä Suomen Kirjainstituuttia ja perustamassa museologian oppiainetta Helsingin yliopistoon. Rönkkö toimii Helsingin yliopiston museologian dosenttina [2].
Marja-Liisa Rönkkö valmistui ylioppilaaksi Tyrvään yhteislyseosta vuonna 1964 ja filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1971.[1] Vuosina 1971–1973 hän toimi amanuenssina Satakunnan Museossa Porissa ja vuosina 1973–1978 Helsingin kaupunginmuseossa sekä Helsingin kaupunginmuseon johtajana vuosina 1978–1990. Vuosina 1990–2000 hän työskenteli Valtion taidemuseon ylijohtajana, vuosina 2000–2003 Suomen Kirjainstituutti -projektin johtajana Vammalassa ja vuodesta 2003 ensimmäisenä museologina Helsingin yliopistossa. Rönkkö väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1999.[3]
Marja-Liisa Rönkön vanhemmat olivat pankinjohtaja, talousneuvos Viljo Rönkkö ja Annikki Korhonen. Hänen entinen puolisonsa on teologian kandidaatti Tapio Lampinen, jonka kanssa hänellä on yksi poika.[1]