Mark Rothko

Nykyään Mark Rothko on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Mark Rothko:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Mark Rothko on jättänyt merkittävän jäljen tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa. Tässä artikkelissa tutkimme Mark Rothko:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista mielenterveyteen sen vaikutuksista maailmantalouteen. Katsomme myös, kuinka Mark Rothko on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut eri yhteisöihin ja kulttuureihin ympäri maailmaa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään Mark Rothko:n tärkeyttä ja vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.

Mark Rothko
Mark Rothko noin vuonna 1949.
Mark Rothko noin vuonna 1949.
Henkilötiedot
Syntynyt25. syyskuuta 1903
Daugavpils , Venäjän keisarikunta
Kuollut25. helmikuuta 1970 (66 vuotta)
New York, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvallat
Taiteilija
Taidesuuntaus Abstrakti ekspressionismi

Mark Rothko (alk. Markus Rothkowitz, 25. syyskuuta 1903 Daugavpils , Venäjän keisarikunta – 25. helmikuuta 1970 New York, Yhdysvallat) oli venäjänjuutalaista sukua oleva yhdysvaltalainen taidemaalari.

Tyyli

Rothko edustaa 1940-luvulla ilmaantunutta New Yorkin koulukuntaa. Hän kuului muun muassa Jackson Pollockin, Arshile Gorkyn ja Willem de Kooningin ohella niihin taiteilijoihin, joiden ansiosta New Yorkista tuli maailman kuvataiteen keskus 1950-luvulla.

Rothko tunnetaan abstrakteista, voimakkaita tunteita herättävistä maalauksistaan. Ne kuuluvat abstraktiin ekspressionismiin ja niitä on kutsuttu myös värikenttämaalauksiksi (Color Field).

»Taidemaalareiden keskuudessa on laajasti hyväksytty se huomio, että on sama mitä maalaa, niin kauan kuin se on hyvin maalattu. Tämä on akateemisuuden ydin. Ei ole olemassakaan hyvää maalausta ei-mistään.»
(Mark Rothko[1])

Uran alkuvaihe

Rothko muutti Yhdysvaltoihin juutalaisen perheensä mukana vuonna 1913. Hän opiskeli Yalen yliopistossa vuodesta 1921 alkaen englantia, ranskaa, Euroopan historiaa, matematiikkaa, fysiikkaa, biologiaa, kansantaloustiedettä, filosofian historiaa ja psykologiaa. Rothko suunnitteli insinöörin tai asianajajan uraa, mutta lopetti opintonsa vuoden 1923 syksyllä ja muutti New Yorkiin. Siellä hän opiskeli maalausta Max Weberin johdolla, joka rohkaisi häntä maalaamaan.[2]

Rothko tutustui 1920-luvulla modernistiseen taidemaalariin Milton Averyyn, jonka maalausten yksinkertaistetut ja värikkäät hahmot vaikuttivat hänen varhaistuotantoonsa. Hän ryhtyi opettamaan lapsia Brooklynin juutalaiskeskuksessa vuonna 1929 ja jatkoi opetustyötään seuraavat 20 vuotta.

1930-luvulla Rothko maalasi pääasiassa kaupunkimaisemia ja sisäkuvia, joissa oli henkilöhahmoja. Hyläten perinteiset esitystavat Rothko painotti emotionaalista lähestymistapaa aiheeseen – tätä hän ihaili lasten taiteessa. Hän omaksui tyylin, jota luonnehtivat harkittu epämuotoisuus ja maalin karkea sively. Näihin aikoihin Rothko toimi Yhdysvaltain Works Progress Administrationissa, joka oli liittovaltion kustantama taiteilijapalkkajärjestelmä.[3]

Symbolit ja surrealismi

Surrealismi vaikutti amerikkalaiseen taiteeseen toisen maailmansodan aikana. 1940-luvulla Rothkon kuvista tuli yhä symbolisempia. Sodan aikana Rothko koki, että jos taide aikoi ilmaista ihmisen ja ihmiskunnan tragediaa, oli löydettävä uusia aiheita ja uusi muotokieli.

Hän sanoi, että: ”Huomasin hyvin vastahakoisesti, että ihmishahmo ei sovi tarkoituksiini.” Käänne täysin abstraktiin ilmaisuun tapahtui maalauksissa, joissa biomorfiset muodot ovat vaakasuorien, nauhamaisten värikenttien edessä. Nämä maalaukset muistuttavat vedenalaista maailmaa, jossa väri on valoisaa ja läpinäkyvää.[3]

Värikenttämaalaukset

Taiteilijaystävänsä Adolf Gottliebin kanssa Rothko kirjoitti manifestin, joka julkaistiin The New York Timesissa. ”Suosimme monimutkaisen ajattelun yksinkertaista ilmaisua. Puolustamme suuria hahmoja, koska niillä on yksiselitteinen vaikutus. Toivomme pystyvämme perustamaan uudelleen kuvapinnan. Kannatamme litteitä muotoja, koska ne tuhoavat illuusion ja paljastavat totuuden.”[3]

Vuoteen 1947 mennessä Rothko oli poistanut surrealismiin ja myytteihin viittaavat kuvat teoksistaan. Taiteilija ei enää halunnut selvittää töidensä merkitystä. ”Hiljaisuus on niin oikeaa”, hän sanoi. Rothko pelkäsi, että sanat vain halvaannuttaisivat katsojan mielen ja mielikuvituksen.[4]

Lähteet

  1. ↑ Mark Rothko – Introduction National Gallery of Art. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Zaletilo, F.: Rothko’s Input Daugavpils Mark Rothko Art Centre. Arkistoitu 5.1.2018. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Mark Rothko Early Years 1900s – 1930s National Gallery of Art. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Mark Rothko – The Classic Paintings National Gallery of Art. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Mark Rothko. (Näyttely: kesäkuu 17. – syyskuu 1.) London: Tate Gallery, 1987. ISBN 0946590621 (englanniksi)
  • Rothko, Mark & Rothko, Christopher: The artist's reality : philosophies of art. (Edited and with an introduction by Christopher Rothko) New Haven: Yale University Press, 2004. ISBN 0-300-10253-4 (englanniksi)

Aiheesta muualla