Tänään valmistaudumme astumaan Markka:n jännittävään maailmaan. Haluammepa sitten oppia lisää tästä aiheesta, tutkia jonkun Markka:een liittyviä kokemuksia tai vain saada ajantasaista tietoa, tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus Markka:stä. Tämän tekstin alkuperästä sen vaikutukseen yhteiskuntaan, uusimpien sovellusten ja kehityskulkujen kautta, tämä teksti pyrkii tyydyttämään uteliaisuutta ja tiedon tarvetta Markka:stä. Liity kanssamme tälle löytö- ja oppimismatkalle, joka jättää meille varmasti selkeämmän ja rikastuttavan näkemyksen Markka:stä.
Markka on vanha eurooppalainen jalometallinen painomitta, joka vastasi 8 troy-unssia (249 g)[1].
Alkuperältään ei-germaaninen sana markka esiintyy kaikissa germaanisissa ja romaanisissa kielissä, ja latinalaisessa muodossa se on marca tai marcus. Se oli vain kullan ja hopean painomitta, ja sitä käytettiin yleisesti kaikkialla Länsi-Euroopassa. Eri muunnelmina se oli käytössä koko keskiajan. Englannissa ”mark” ei ollut käytössä rahana vaan vain rahayksikkönä, ja ilmeisesti se tuli käyttöön tanskalaisten myötä. Skotlannissa se oli käytössä hopearahana nimellä Merk Scots.
Ruotsin rahayksikkönä markka oli käytössä Ruotsin valtakunnan alueella keskiajalta alkaen vuoteen 1776. Siihen asti yksi markka jakautui 192:een penninkiin. Myös muita rahayksiköitä oli valtakunnassa samanaikaisesti käytössä. Tuona aikajaksona silloisen Ruotsin valtakunnan itäraja hahmottui ajoittain liki nykyisen Suomen itärajan mukaiseksi ja siten myös markkaa käytettiin rahayksikkönä suurin piirtein nykyistä Suomea mukailevalla alueella.
Suomen ja Saksan liittotasavallan rahayksikön nimi oli markka vuoteen 2002 asti, Itä-Saksan vuoteen 1990 ja Viron vuoteen 1927. Ainut nykyisin käytössä oleva markka on Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka.