Marsalkansauva

Ihmiskunnan historiassa Marsalkansauva:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä. Ilmestymisestään lähtien Marsalkansauva on herättänyt miljoonien ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Tämä ilmiö on jättänyt lähtemättömän jäljen kulttuuriin, politiikkaan, tekniikkaan ja kaikkiin modernin elämän osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Marsalkansauva:n vaikutusta ajan mittaan ja analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaan. Alkuperäistään nykyiseen merkityksellisyyteensä Marsalkansauva on edelleen keskustelun ja kiehtova aihe niin tutkijoille, asiantuntijoille kuin harrastajillekin.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Puhutaan sauvan käytöstä yleismaailmallisesti ilman lähteitä etenkin aloituskappaleessa.

Mannerheimin marsalkansauvat. Vasemmalla vuoden 1928 epävirallinen sauva, oikealla vuoden 1933 sotamarsalkan sauva.

Marsalkansauva on marsalkalle kuuluva arvon merkki. Se on tyypillisesti parisenkymmentä senttimetriä pitkä koristeltu sauva. Sauva on ontto ja se sisältää marsalkan valtakirjan.

Myös säätyvaltiopäivien aatelissäädyn puhemiehellä eli maamarsalkalla oli oma maamarsalkan sauva, vaikka kyseessä ei ollut sotilaallinen tehtävä tai arvo. Maamarsalkan sauva oli toista metriä pitkä ja muistutti valtikkaa.

Sauvan historia juontuu Rooman valtakuntaan.lähde?

Mannerheim

Maamarsalkka Johan August von Born maamarsalkansauvan kanssa. Albert Edelfeltin maalaus.

Ratsuväenkenraali Gustaf Mannerheimille luovutettiin suojeluskuntien lahjoittama epävirallinen marsalkansauva Suomen sisällissodan päättymisen kymmenvuotispäivänä 1928 ja Suomen kansan lahjana sotamarsalkan sauva hänen ylennyksensä johdosta, sisällissodan päättymisen 15-vuotisjuhlan yhteydessä, toukokuussa 1933. Sotamarsalkan sauvan muotoili Aarno Karimo eebenpuusta, norsunluusta ja kullasta.[1]

Jatkosodan aikana kesäkuun lopulla 1942 Suomen kanssasotijamaahan Saksaan tekemänsä vierailun yhteydessä Mannerheimillä olikin mukanaan epävirallinen marsalkansauva sotamarsalkan sauvan sijasta.

Sauva erikoismerkkinä presidentin lipussa.

Mannerheimin käytössä oli arvomerkki, jossa kenraalin arvoa osoittaneiden kolmen leijonan edessä oli sotamarsalkan sauva – kuitenkin heraldisista syistä kahtena ja ristikkäin. Ne olivat myös hänen toimikaudellaan tasavallan presidenttinä 1944–1946 erikoismerkkinä presidentin lipussa Vapaudenristin sijaan.

  • Mannerheimille lahjoitettiin marsalkansauva vuonna 1933.
    Mannerheimille lahjoitettiin marsalkansauva vuonna 1933.
  • Gustaf Mannerheimillä oli epävirallinen marsalkansauva vierailullaan Saksassa 1942.
    Gustaf Mannerheimillä oli epävirallinen marsalkansauva vierailullaan Saksassa 1942.

Lähteet

  1. ↑ Wilska, Varpu: Aarno Karimon Kalevalainen kansa Tampereen Suomalainen Klubi. 3.2.2009. Viitattu 17.11.2011.