Martta Haatanen

Tässä artikkelissa käsittelemme Martta Haatanen:n aihetta eri näkökulmista, jotta voimme syventää sen merkitystä ja merkitystä nykyään. Martta Haatanen on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa yhteiskunnassa. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme Martta Haatanen:n eri ulottuvuuksia ja tarjoamme lukijalle laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan katsauksen Martta Haatanen:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykyisyyteen ja sen seurauksiin sosiaalisilla, taloudellisilla ja kulttuurisilla aloilla.

Martta Haatanen
Martta Sandström
Henkilötiedot
Syntynyt7. heinäkuuta 1904
Iisalmi
Kuollut17. joulukuuta 1977 (73 vuotta)
Tornio
Ammatti toimittaja ja kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Tuotannon kielisuomi
Esikoisteos Rautaiset siteet (1936)
Pääteokset Yön kuningatar (1940) ja Kirkastettu sydän (1942)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Martta Haatanen, o.s. Sandström (7. heinäkuuta 1904 Iisalmi – 17. joulukuuta 1977 Tornio) oli suomalainen kirjailija.

Henkilöhistoria

Haatasen isä oli rautatienrakentaja Juho Uljas Sandström ja äiti Vilhelmiina Toivanen. Hänen puolisonsa 1926–1963 oli Jukka Haatanen. Torniossa Haatanen asui vuodesta 1947 ja kuoli siellä 73-vuotiaana. Haatanen kävi kansakoulun ja työskenteli elintarvikejakelun rahastonhoitajana rautatierakennustyömaalla sekä myöhemmin Karjalan pakolaisten avustuskeskuksessa. Hän toimi elokuusta 1940 alkaen Pohjolan Sanomien pakinoitsijana, tilapäisenä toimittajana ja kirja-arvostelijana.[1]

Haatanen osallistui sotien jälkeen Tornion kunnallispolitiikkaan Maalaisliiton edustajana, kaupunginvaltuustossa hän oli 1957-1968 ja kaupunginhallituksessa 1960. Hän oli kaupungin historian ensimmäinen naisjäsen kaupunginhallituksessa.[2]

Kirjallinen tuotanto

Haatasen esikoisromaani oli rautatieaiheinen Rautaiset siteet vuodelta 1936. Läpimurtoteos kirjailijana oli vuonna 1940 ilmestynyt Yön kuningatar. Kaikkiaan hän kirjoitti 19 romaania, joita on käännetty ruotsiksi, tanskaksi ja ranskaksi. Suomalaisille äideille omistettu sota-aikaan sijoittuva romaani Kirkastettu sydän on Ilmari Unhon ohjaaman elokuvan Kirkastettu sydän pohjana. Pakinoitsijana Haatanen käytti nimimerkkejä Mirjam Koski ja Mukan Sohvi. Pakinoissa hän myös käytti Peräpohjolan murretta, vaikka kirjoittikin kirjansa yleiskielellä.[3]

Teokset

  • Rautaiset siteet, 1936
  • Karun miehen rippi, 1938
  • Kylä puhuu, 1939
  • Yön kuningatar, 1940
  • Kulta tulessa kirkastuu, 1941
  • Taivas tummuu, 1942
  • Karu kaunis maa, 1943
  • Kirkastettu sydän, 1943
  • Varjotie, 1944
  • Eilispäivää ei enää ole, 1945
  • Viisaus kasvaa rakkaudesta, 1946
  • Ylpeä elämä, 1947
  • Kuloruoho: kertomus, 1948
  • Törmälä, eräiden ihmisten koti, 1949
  • Matara, 1950
  • Samaa taivasta kohti, 1950
  • Mallustunturin kirot, 1951
  • Syys puhkeaa kirkkauteen, 1951
  • Iltarusko, 1954

Palkinnot

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Martta Haatanen, s. 407-414. Porvoo: WSOY, 1947.
  2. ↑ Teerijoki, s. 210–211
  3. ↑ Teerijoki, s. 322–323