Massaluku

Tässä artikkelissa tutkimme Massaluku:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Massaluku on määräävä tekijä eri elämänaloilla taloudesta kulttuuriin, politiikan ja tekniikan kautta. Kautta historian Massaluku:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä, sillä se on vaikuttanut tapaan, jolla yksilöt ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäristönsä kanssa. Tässä mielessä on olennaista analysoida Massaluku:n vaikutuksia nykyään ja pohtia sen merkitystä nykymaailmassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys Massaluku:stä ja sen vaikutuksista sekä kannustaa rakentavaan keskusteluun sen roolista yhteiskunnassamme.

Massaluvun A ja järjestysluvun Z merkitseminen

Massaluku (tunnus A) on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa[1]. Massaluku ilmoitetaan alkuaineen nimen jälkeen tai merkitään yläindeksillä kemiallisen merkin vasemmalle puolelle. Esimerkiksi hiili-12:n (12C) massaluku on 12 ja sillä on 6 protonia sekä 6 neutronia.

Alkuaineen eri isotoopeilla on keskenään sama järjestysluku (Z), mutta eri massaluku. Toisin sanoen saman alkuaineen eri isotoopeilla on yhtä monta protonia ytimessään – neutronien määrä (N) sen sijaan vaihtelee.

Toisinaan myös järjestysluku merkitään näkyviin. Esimerkiksi kloori-35 merkitään . Merkintä tarkoittaa, että atomin massaluku on 35 ja sen järjestysluku eli protonien määrä on 17. Neutroneita atomissa on näin ollen 18.

Koska sekä protonin että neutronin massat ovat likipitäen yhden atomimassayksikön suuruiset, on jokaisen atomin massaluku samalla likiarvo sen atomimassalle. Tästä johtuu käsitteen nimikin. Ydinten sidosenergian vuoksi niiden todellinen massa kuitenkin poikkeaa jonkin verran massa­luvusta, mutta tämä erotus, massaylijäämä, on harvoin suurempi kuin 0,1 atomi­massa­yksikköä.

Lähteet

  1. ↑ Mass number IUPAC GoldBook. IUPAC. Viitattu 25.7.2014. (englanniksi)