Matala Maan kiertorata
Tässä artikkelissa tutkimme Matala Maan kiertorata:n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksia elämämme eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä ja evoluutiosta sen vaikutukseen populaarikulttuuriin sen osallistumisen kautta siihen, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan. Tutkimme myös asiantuntijoiden mielipiteitä ja erilaisia Matala Maan kiertorata:n ympärillä olevia näkökulmia tavoitteenaan tarjota globaali ja täydellinen näkemys tästä laajasta ja monimutkaisesta aiheesta. Näillä linjoilla perehdymme syvään pohdiskeluun, joka auttaa meitä ymmärtämään paremmin Matala Maan kiertorata:n tärkeyden nykyisessä kontekstissa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Matala Maan kiertorata (LEO, lyhenne sanoista low Earth orbit) on satelliitin kiertorata, jossa kiertolainen on säteilyvyöhykkeiden alapuolella, tyypillisesti 150–900 kilometrin korkeudella.
Tällaiset radat olivat avaruusajan alussa yleisiä. Korkeammat kiertoradat vaativat monivaiheisempia ja raskaampia kantoraketteja kuin 1950-luvulla oli käytössä.
Nykyään matalat kiertoradat ovat lähinnä kaukokartoitussatelliittien, etenkin tiedustelusatelliittien ja avaruusasemien sijoituspaikkoja.
Alle 200 kilometrin lentokorkeudella satelliitin rata supistuu yläilmakehän ilmanvastuksen takia ja satelliitti putoaa muutamassa kuukaudessa ilmakehään ja palaa siellä. Vakoilusatelliitit pystyvät rakettimoottoreillaan ylläpitämään näinkin matalan kiertoradan. Kaukokartoituksen tapauksessa rata on polaarinen, tyypillisesti aurinkosynkroninen kiertorata.
Ekvatoriaaliset matalat radat ovat vasta suunnitteilla. Muun muassa Malesia tutkii niiden käyttömahdollisuuksia.