Nykymaailmassa Matalajärvi (Espoo) on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Matalajärvi (Espoo) herättää suurta uteliaisuutta ja herättää jatkuvaa keskustelua ja pohdiskelua. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Matalajärvi (Espoo) on kehittynyt ja hankkinut uusia ulottuvuuksia, jotka vaativat lisätutkimusta ja -analyysiä. Siksi tässä artikkelissa ehdotamme, että tutkimme Matalajärvi (Espoo):n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta eri yhteyksissä, sen vaikutusta päätöksentekoon ja sen merkitystä globaalissa ympäristössä.
Matalajärvi | |
---|---|
![]() Matalajärvi keväällä 2007. |
|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Espoo |
Koordinaatit | |
Järvinumero | 81.055.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 22,9 m |
Rantaviiva | 3,3 km [1] |
Pinta-ala | 0,73 km² [1] |
Tilavuus | 0,00088 km³ [1] |
Keskisyvyys | 1,19 m [1] |
Suurin syvyys | 2,43 m [1] |
Valuma-alue | 4,75 km² [1] |
|
Matalajärvi (ruots. Grundträsk) on nimensä mukaisesti hyvin matala ja rehevä järvi Keski-Espoossa Bodominjärven itäpuolella Bodomin ja Högnäsin kaupunginosien alueilla, Kehä III:n tuntumassa. Se laskee Bodominjärveen.
Järven keskisyvyys on vain vähän yli metrin.[1] Avovettä järvessä on nykyisin noin 71 hehtaaria. Rehevöitymisen takia järvi on osittain kasvanut umpeen. Veden laatuun ovat vaikuttaneet esimerkiksi ympäristön pitkäaikaiset viljelykset, joista osa on muutettu golfkentiksi. Matalajärvi on kuitenkin myös luonnostaan runsasravinteinen. Järveä on kuitenkin kunnostettu alueen asukkaiden, ympäristökeskuksen ja joidenkin yksityisten yritysten yhteistyönä.[2] Kunnostus aloitettiin vuonna 2005 ja jatkuu vuoteen 2009.[2]
Järvellä on monipuolinen linnusto ja se toimii lintujen muuttomatkojen pysähdyspaikkana. Monet lajeista ovat Euroopan unionin lintudirektiivissä mainittavia. Myös kasvilajisto on monipuolinen ja järvellä kasvaa monia harvinaisia vesikasveja. Kalalajeista on pyydystetty pois rehevöitymistä edistäviä ruutanoita ja tilalle istutettu haukia pitämään kalakantoja kurissa.[2]
Espoon yleiskaavassa järvi on merkitty suojelualueeksi. Matalajärvi on Natura 2000 -aluetta, johon kuuluu myös sen ja Bodominjärven välisen Bodomin kannaksen pähkinäpensaslehto. Lisäksi järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.