Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Matti A. Pitkänen:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä ajan myötä. Matti A. Pitkänen on aihe, joka ei lakkaa yllättämästä meitä, sen vaikutus ulottuu eri alueille ja on onnistunut vangitsemaan kaiken ikäisten ihmisten huomion. Liity mukaan tähän seikkailuun, kun selvitämme salaisuuksia ja uteliauksia, joita Matti A. Pitkänen tarjoaa meille. Valmistaudu uppoutumaan matkaan, joka on täynnä löytöjä!
Matti Albert Pitkänen (13. kesäkuuta 1930 Helsinki – 22. helmikuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen valokuvaaja, akateemikko ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Hän toimi helsinkiläisen Kameraseura ry:n puheenjohtajana 1964–1965, Suomen mainosvalokuvaajien puheenjohtajana 1964–1965, valtion kamerataidetoimikunnan jäsenenä 1968–1970 ja Suomen kulttuuriliiton hallituksen jäsenenä 1974–1976. Lisäksi hän oli Suomen mainosvalokuvaajien, Valokuvajärjestöjen neuvottelukunnan ja Suomen luonnonvalokuvaajien perustajajäsen.lähde?
Pitkänen oli vaativa ja tinkimätön valokuvaaja. Hän kokeili uusia materiaaleja, välineitä ja kuvaustapoja ja kehitti ns. optisen värimaailman. Aikana, jolloin Suomesta vielä puuttui ammatillinen valokuvaajakoulutus, Pitkäsen laboratoriosta avautui ura monelle sittemmin tunnetuksi tulleelle kuvaajalle, muun muassa Sakari Nenye, Kai Nordberg ja Pentti Sammallahti.lähde?
Pitkäselle myönnettyjä kansainvälisiä arvonimiä olivat muun muassa EFIAP ja FRPS. Akateemikoksi hänet nimitettiin vuonna 1982, ja vuonna 1992 hänelle myönnettiin Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan komentajamerkki.lähde?
Pitkänen järjesti yksityisnäyttelyitä eri puolilla Suomea ja lisäksi Belgiassa, Englannissa, Italiassa, Jugoslaviassa, Länsi-Saksassa, Neuvostoliitossa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Tšekkoslovakiassa, Unkarissa ja Uudessa-Seelannissa. Hän osallistui myös noin 700 kansainväliseen valokuvanäyttelyyn, voitti niistä yli 100 mitalia ja erikoispalkintoa ja noin 75 kunniakirjaa. Pitkäsen kuvakokoelmia on tallennettu museoihin ja kokoelmiin ympäri maailman.lähde?
Hänelle myönnettiin valokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 1981 kuvateoksesta Valokuvaajan päiväkirja 1946–1980[1].