Nykymaailmassa Matti Koskiala:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Matti Koskiala on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion yhteiskunnallisista vaikutuksistaan arjen eri osa-alueisiin. Historiallisen taustan ja nykyajan merkityksen vuoksi on selvää, että Matti Koskiala on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tässä artikkelissa analysoimme Matti Koskiala:n eri näkökohtia ja tarkastelemme sen vaikutuksia eri alueilla, jotta voimme tarjota kattavan kuvan sen merkityksestä ja vaikutuksesta nykymaailmassa.
Matti Koskiala (s. 22. maaliskuuta 1941 Helsinki)[1] on suomalainen jazzrumpali, musiikkipedagogi, musiikkitoimittaja sekä samban ja muun brasilialaisen rytmimusiikin asiantuntija.[2]
Koskiala on monipuolinen lyömäsoittaja, joka on esittänyt ja levyttänyt jazzia, viihdemusiikkia, tanssimusiikkia ja lastenmusiikkia. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa on brasilialainen musiikki, josta hän on julkaissut yhdessä Urpo Häyrisen kanssa kirjan Samba ja Rion karnevaalit (Kirjayhtymä 1984). Hän on tehnyt aiheesta myös kolmisensataa televisio- ja radio-ohjelmaa.[2] Brasilialaiskipinä syntyi Koskialan ollessa 1970-luvulla jonkin aikaa opiskelemassa Yhdysvaltojen Berklee College of Musicissä, jossa hän tapasi brasilialaisia muusikoita.[3]
Vuosina 1968–1972 Koskiala opetti rumpujensoittoa Fazerin Musiikkikoulussa ja sitten Oulunkylän pop- ja jazzopistossa sen perustamisesta lähtien. Vuonna 1971 hän julkaisi opetusäänilevyn Rytmiikka. Hän on luennoinut rytmimusiikista muun muassa Helsingin ja Tampereen yliopistojen musiikkitieteen laitoksilla sekä Sibelius-Akatemiassa. Vuonna 1976 Koskiala aloitti yhdessä Juhan Virkkilän kanssa sambakoulutoiminnan Suomessa.[2]
Matti Koskiala on soittanut muun muassa Onni Gideonin, Heikki Sarmannon ja Erik Lindströmin kokoonpanoissa sekä studiomuusikkona monilla äänilevyillä 1960-luvun alusta lähtien. Hän on ollut perustamassa Suomen jazzarkistoa sekä toiminut Suomen Muusikkojen liiton hallituksessa ja Viihdemuusikot ry:n puheenjohtajana.[2]