Matti Väisänen (kansanedustaja)

Nykyään Matti Väisänen (kansanedustaja) on aihe, joka on saamassa merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutus on laajentunut useille aloille, mikä on synnyttänyt keskustelua ja kiistaa sen vaikutuksista ja seurauksista. Taloudelta sosiaalisille aloille Matti Väisänen (kansanedustaja) on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen vaikutusta ja löytää tapoja vastata sen haasteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme kattavasti Matti Väisänen (kansanedustaja):n merkitystä, laajuutta ja vaikutuksia sekä mahdollisia strategioita sen haasteisiin vastaamiseksi.

Tämä artikkeli käsittelee kansanedustaja Matti Väisästä. Muita samannimisiä löytyy täsmennyssivulta.

  Matti Väisänen (25. helmikuuta 1887 Kaavi – 24. huhtikuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen vasemmistopoliitikko. Hän oli Suomen ammattijärjestön puheenjohtaja vuosina 1920–1923 ja Suomen sosialistisen työväenpuolueen kansanedustaja syyskuusta joulukuuhun 1922, jolloin hänet julistettiin edustajantoimeen oikeudettomaksi.[1]

Vuoden 1925 presidentinvaalissa Väisänen oli Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden vaaliliiton ehdokas. Kommunistien ehdokaslistat saivat 16 valitsijamiestä ja 41 213 ääntä (6,6 %). Väisänen oli tuomittu 1923 poliittisista syistä 16 muun kansanedustajan kanssa vankilaan, ja hänelle annetut äänet hylättiin.[2][3]

SAJ:n sihteerinä 1920- ja 1930-luvun vaihteessa toiminut Väisänen kuului kommunisteja arvostelleen sosialistisen Suomen työväen vasemmistoryhmän tunnetuimpiin aktivisteihin. Hän oli vasemmistoryhmän ammattiyhdistysvaliokunnan puheenjohtaja.[4]

Lähteet

  1. ↑ Matti Väisänen (kansanedustaja) Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ Matti Lackman: Kullervo Manner – kumouksellisen muotokuva, s. 121, 154. Somero: Amanita, 2017. ISBN 978-952-5330-84-7
  3. ↑ Ville Peltola, Mustasta hevosesta mustamaalatuksi pro gradu Joensuun yliopisto 2006, 2.8.2017
  4. ↑ Jorma Virtanen: Suomen ammattijärjestö poliittisen työväenliikkeen eri suuntausten toimintakenttänä 1928–1930, s. 24. (Sarja F: 1) Turun yliopiston poliittisen historian laitos, 1983. ISBN 951-642-307-8 ISSN 0359-0593

Aiheesta muualla