Mauno Oittinen

Mauno Oittinen:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Olipa kyseessä ajankohtainen aihe tai historiallinen tapahtuma, Mauno Oittinen:llä on tärkeä rooli ihmisten elämässä. Vuosien varrella Mauno Oittinen on ollut keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme Mauno Oittinen:n vaikutusta jokapäiväiseen elämään sekä sen vaikutusta päätöksentekoon ja ihmisten käyttäytymiseen. Mauno Oittinen:llä on ulottuvuus, joka ylittää rajat ja ajan.

Mauno Oittinen muovaamassa F. E. Sillanpään muoto­kuvaa vuonna 1931.

Mauno Pietari Oittinen (10. heinäkuuta 1896 Hämeenlinna – 11. toukokuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1]

Teoksia

Mauno Oittisen tunnetuin teos lienee Hyvinkään tunnukseksi muodostunut Nosturinhitsaajia työssään (1962). Oittinen on tehnyt myös Kajaanin Elias Lönnrotin muistomerkin (1940) sekä pronssisen Siirtolaisuus monumentin, jonka toinen osa on sijoitettu Hankoon. Siinä kolme joutsenta nousee lentoon. Teoksen toinen osa on Floridan Lake Worthissa. Siinä kaksi joutsenta laskeutuu.

Palkinnot

  • I palkinto Lönnrotin patsaskilpailussa (arkkitehti Veikko Leisténin kanssa) 1939
  • I palkinto Kordelinin muistomerkkikilpailussa 1945

Kuvia julkisista teoksista

  • Jaakko, 1938, Helsinki.
    Jaakko, 1938, Helsinki.
  • Matti, 1938, Helsinki.
    Matti, 1938, Helsinki.
  • Tervakosken sankarimuistomerkki, 1940, Janakkala.
    Tervakosken sankarimuistomerkki, 1940, Janakkala.
  • Elias Lönnrot, 1942, Kajaani.
    Elias Lönnrot, 1942, Kajaani.
  • Kanali Helm, 1947, Rauma.
    Kanali Helm, 1947, Rauma.
  • Hitsaajat, 1962, Hyvinkää.
    Hitsaajat, 1962, Hyvinkää.
  • Siirtolaismonumentti, 1967, Hanko.
    Siirtolaismonumentti, 1967, Hanko.
  • Istuva tyttö, 1971, Helsinki.
    Istuva tyttö, 1971, Helsinki.

Lähteet

  1. ↑ Oittinen, Mauno hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)