Mauri Pietikäinen

Nykymaailmassa Mauri Pietikäinen:stä on tullut yhä tärkeämpi ja ajankohtaisempi aihe yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Mauri Pietikäinen:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää, ja se vaikuttaa eri näkökohtiin, kuten talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja tapaamme suhtautua muihin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Mauri Pietikäinen:n merkitystä, sen vaikutuksia ja sen kehittymistä ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykyään.

Mauri Olavi Pietikäinen (16. helmikuuta 1944 Riihimäki – 9. maaliskuuta 2014 Sipoo) oli suomalainen alttoviulisti ja Helsingin kaupunginorkesterin äänenjohtaja.

Pietikäinen opiskeli Sibelius-Akatemiassa 1953–1966 ensin viulua Leena Siukosen ja sitten alttoviulua Aarno Salmelan johdolla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1962 Helsingin Tehtaanpuiston yhteiskoulusta. Vuosina 1962–64 hän opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa. Jatko-opintoja hän teki muun muassa Ruotsissa 1960-luvulla.[1]

Pietikäinen soitti vastaperustetussa Suomen Kansallisoopperan orkesterissa 1963–1965 ja Radion sinfoniaorkesterissa 1966–1973. Pisimmän uran hän teki Helsingin kaupunginorkesterissa vuosina 1973–2007, 1970-luvun puolestavälistä 1990-luvun puoleenväliin alttoviulun äänenjohtajana. Hän oli mukana myös Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa, World Philharmonic Orchestrassa sekä Vantaan viihdeorkesterissa sen perustamisesta alkaen.[1]

Pietikäinen oli myös ahkera kamarimuusikko. Hän oli mukana Tulindberg-kvartetissa, Espoo-kvartetissa, Voces Intimaessa, Finlandia-kvartetissa, Segerstam-kvartetissa ja Sputnik-kvartetissa. Pietikäisen isompia kamarikokoonpanoja olivat Sibelius-Akatemian kamariorkesteri, Helsingin kamariorkesteri, Radion kamariorkesteri, Radion nykymusiikkiorkesteri ja Finlandia Sinfonietta.[1]

Klassisen musiikin ohella Pietikäinen oli mukana soittamassa jousitaustoja yli 2 000 kevyen musiikin äänitteellä.[1]

Pietikäinen on haudattu Pyhän Laurin kirkon hautausmaalle Vantaalle.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Poijärvi, Petteri: Mauri Pietikäinen in memoriam, SAVS, Suomen alttoviuluseuran tiedotuslehti, toukokuu 2014, s. 25–27. Viitattu 12.12.2016.
  2. ↑ Vantaan seurakunnan hautahaku (Mauri Olavi Pietikäinen) OpasteApp. Viitattu 4.10.2024.

Aiheesta muualla