Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti aihetta Mauri Pyhälahti, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Opimme sen alkuperästä, sen kehityksestä ajan myötä ja kuinka se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi perehdymme Mauri Pyhälahti:n ympärillä oleviin erilaisiin näkökulmiin ja mielipiteisiin sekä sen merkitykseen nykyään. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään täysin, mitä Mauri Pyhälahti edustaa ja miten se on merkinnyt ennen ja jälkeen historiassa.
Mauri Pyhälahti | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. maaliskuuta 1951 Ilmajoki |
Pesäpalloilija | |
Seura | |
Tehtävä | Lukkari |
|
Mauri Johannes Pyhälahti (s. 12. maaliskuuta 1951 Ilmajoki) on uransa lopettanut suomalainen pesäpalloilija.
Pyhälahti aloitti uransa Koskenkorvan Urheilijoissa, josta siirtyi 19-vuotiaana Ilmajoen Kisailijoihin. Hän pelasi ensimmäisen Itä-Länsi-ottelunsa vuonna 1971. Hän voitti Suomen mestaruuden kahdesti Seinäjoen Maila-Jussien rivissä vuosina 1975 ja 1985. Pyhälahti lopetti pelaajauransa vuonna 1991. Sitä ennen hän oli pelannut 16 Itä–Länsi-ottelussa ja 12 Liitto–Lehdistö-ottelussa.
Pyhälahti valittiin vuoden lukkariksi 1973, 1975, 1977–1980, 1984 ja 1985. Hänet valittiin vuoden pesäpalloilijaksi vuonna 1980. Pelaajauransa jälkeen Pyhälahti on toiminut pelinjohtajana, jona hän voitti Suomen mestaruuden vuonna 1987 Seinäjoen Maila-Jusseissa.
Vuoden 1998 pesäpallon sopupeliskandaalissa Pyhälahti tuomittiin petoksesta ja avunannoista petoksiin kolmen kuukauden ja 15 päivän ehdolliseen vankeuteen sekä 18 187 markan korvauksiin.[1]
Pyhälahden mukaan on nimetty pesäpalloräpylämerkki Pyhis.
Pyhälahti on nimetty pesäpallon kunniagalleriaan. [2]
Edeltäjä: Jarkko Salovaara |
Koskenkorvan Urheilijoiden pelinjohtaja 1999 |
Seuraaja: Matti Verto |