Mauri Suomalainen

Nykymaailmassa Mauri Suomalainen:stä on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Perustamisestaan ​​lähtien Mauri Suomalainen on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Mauri Suomalainen:n vaikutuksia ja vaikutuksia sekä sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Kautta historian Mauri Suomalainen on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti. Kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja päivitetyn vision Mauri Suomalainen:stä, jossa käsitellään sen oleellisimpia näkökohtia ja sen mahdollista tulevaa kehitystä.

Mauri Uuno Kalervo Suomalainen (25. syyskuuta 1925 Kuopio – 8. kesäkuuta 2001)[1][2][3] oli suomalainen pikaluistelija ja pikaluisteluvalmentaja.

Mauri Suomalainen aloitti kilpailu-uransa TUL:n Helsingin Työväen Luistelijoiden riveissä. Hänestä tuli TUL:n Luisteluliiton yhteistyösopimuksen mukaisesti ensimmäinen TUL:n edustaja, joka edusti Suomea nuorten pikaluistelumaaottelussa vuonna 1942. Miesten sarjoissa hä nousi TULn kärkeen sodan jälkeen vuonna 1946 voittaen miesten sarjan matkamestaruuksia. Hän voitti TUL:n yleismestaruuden vuosina 1948 ja 1949.

Suomalaisella parhaaksi matkaksi vakiintui 500 metriä. Suomalainen edusti Suomea vuonna 1948 niin EM- kuin MM-kisoissa. Hän ei päässyt luistelemaan kumassakaan kisassa viimeistä matkaa, mutta 500 metrillä hän oli kilpailijoiden parhaimmistoa; MM-kisoissa peräti kolmas 500 metrillä. Vuoden 1948 St. Moritzin olympialaisten karsinnoissa Suomalainen oli TUL:n luistelijoista vahvin kisaehdokas erityisesti olympialaisten 500 metrille, mutta sijoittuminen kisoja edeltävissä SM-kisoissa vasta 9:ksi pudotti hänet kisajoukkueesta.

Suomalainen pääsi vielä vuonna 1950 EM-kisaedustajaksi. Tässä vaiheessa hän siirtyi edustamaan Suomen Luisteluliiton alaista Helsingin Luistinkiitäjiä. Vuoden 1951 SM-kisoissa hän voitti 500 metrin Suomen mestaruuden 500 metrillä. Oma aktiiviura jatkui aina vuoteen 1956 asti.

Oman luistelu-uransa jälkeen Suomalainen toimi luisteluvalmentajana syksystä 1956 alkaen. Henkilökohtaisia valmennettavia olivat mm. Kaija Mustonen ja Keijo Tapiovaara,

Toisena lajina pyöräilyuran päätyttyä Suomalaisella oli ratapyöräily, jossa hän edusti helsinkiläistä Pyörä-Toverit -seuraa aina 1960-luvulle asti.

Henkilökohtaiset ennätykset

  • 500 metriä 44,3 (Tampere, 18. helmikuuta 1951)
  • 1 000 metriä 1.38,2 (Pälkäne, 15. maaliskuuta 1962)
  • 1 500 metriä 2.25,2 (Rovaniemi, 13. maaliskuuta 1952)
  • 3 000 metriä 5.03,7 (1959)
  • 5 000 metriä 8.58,7 (Hämeenlinna, 12. tammikuuta 1955)
  • 10 000 metriä 18.53,8 (Helsinki, 09. maaliskuuta 1949)

Lähteet

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
  • Virtamo, Keijo (toim.): Fokus Urheilu 2: Mauri Suomalainen, s. 608. Otava, 1970.

Viitteet

  1. ↑ Auli K: Billiongraves: Mauri Uuno Kalervo Suomalainen, Maunulan uurnalehto, Helsinki fi.billiongraves.international. 25.5.2019. Viitattu 8.7.2021.
  2. ↑ Kirkko Helsingissä: Suomalainen Mauri Uuno, Maunulan hautausmaa alue 00, kortteli 032, rivi 17, paikkanumero 00312 hautahaku.fi. Viitattu 8.7.2021.
  3. ↑ Mauri Suomalainen, Urheilumme kasvot, Osa1, sivu 912, vastaavat toimittajat Risto Rantala, Markku Siukonen ja Seppo Tukiainen, Oy Scandia Kirjat Ab, 1979 Jyväskylä