Tässä artikkelissa käsitellään Maxwellin relaatiot:n aihetta tarkoituksena tarjota kattava analyysi tästä ongelmasta. Maxwellin relaatiot on nykypäivän ajankohtainen aihe, ja sen tutkiminen on äärimmäisen tärkeää eri alueilla. Tämän kirjoituksen avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Maxwellin relaatiot:stä, tutkien sen eri puolia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja analysoidaan erilaisia lähestymistapoja Maxwellin relaatiot:n monimutkaisuuden ymmärtämiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on herättää keskustelua Maxwellin relaatiot:n ympäriltä ja edistää pohdintaa ja ajatusten vaihtoa lukijoiden kesken.
Maxwellin relaatiot ovat termodynamiikan keskeisten tilafunktioiden välisistä riippuvuuksista johdetut tilafunktioiden osittaisderivaattariippuvuudet. James Clerk Maxwell julkaisi nämä relaatiot v. 1871.
Termodynamiikan ensimmäisen ja toisen pääsäännön yhdistelmänä sisäenergialle saadaan
Termodynamiikan kolme muuta tilafunktiota, entalpia ja molemmat vapaaenergiat, ovat määritelty seuraavasti: , , , joten on kirjoitettavissa seuraavat kokonaisdifferentiaalit:[1]
Tarkasteltaessa entropiaa ja tilavuutta sisäenergian itsenäisinä muuttujina, niin sisäenergian kokonaisdifferentiaali on
Verrattaessa tätä yhtälön (2) sisäenergian yhtälöön, voidaan todeta seuraava
Termodynamiikan keskeiset funktiot () todistetaan tilafunktioiksi funktioiden toisten osittaisderivaattojen avulla siten, että pätee
Toisin sanoen jatkuvien funktioiden ristikkäiset toiset osittaisderivaatat ovat identtisiä keskenään. Sovellettaessa tämä sisäenergialle, saadaan . Sovellettaessa tätä edelleen yhtälöön (4) saadaan yhtälörelaatio:
Tehtäessä samanlainen tarkastelu muille em. tilafunktioille, saadaan yhtälöt, jotka on nimetty James Clerk Maxwellin mukaan Maxwellin relaatioiksi:
Maxwellin relaatioita voidaan käyttää johdettaessa muita termodynaamisia yhtälöitä. Esimerkiksi Clausiuksen–Clapeyronin yhtälö voidaan johtaa kolmannesta relaatiosta.