Meštšoran alanko

Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Meštšoran alanko:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan, tarkastelemme yksityiskohtaisesti jokaista olennaista näkökohtaa, joka on osaltaan määritellyt Meštšoran alanko:n tärkeyden ja merkityksen. Kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään syitä sen suosion taustalla ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi tutkimme Meštšoran alanko:n eri näkökulmia ja kuinka se on vaikuttanut arkielämän eri osa-alueisiin. Valmistaudu lähtemään tutkimusmatkalle ja oppimaan Meštšoran alanko:stä.

Meštšoran alanko (ven. Мещёрская ни́зменность, Meštšorskaja nizmennost; Мещёра, Meštšora) on jääkauden muodostama alava tasanko, joka sijaitsee Keski-Venäjällä Moskovan, Vladimirin ja Rjazanin alueilla. Se rajoittuu pohjoisessa Kljazmaan, lounaassa Moskvajokeen, etelässä Okaan sekä idässä Sudogdaan ja Kolpiin. Maaperä on lähinnä moreenin, saven tai kalkkikiven päälle kerrostunutta hiekkaa ja hietasavea. Alangon suurimmat joet ovat Buža, Tsna, Polja, Gus ja Pra. Alueella on paljon järviä ja soita. Sekametsät käsittävät yli puolet pinta-alasta. Hiekkakankailla on mäntymetsiä, Kljazman ja Okan jokilaaksoissa niittyjä. Soita on ojitettu ja muutettu maatalousmaaksi. Maatalous on keskittynyt lihan ja maidon sekä siipikarjan tuotantoon. Alueelta nostetaan turvetta ja louhitaan kvartsihiekkaa.[1]

Alangon nimitys juontuu suomalais-ugrilaisesta meštšeran kansasta.[2]

Lähteet

  1. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 16, s. 205. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1974.
  2. ↑ Pospelov, Je.M.: Geografitšeskije nazvanija Moskovskoi oblasti, s. 361–362. Moskva: AST, Astrel, 2008. ISBN 978-5-17-042560-0

Aiheesta muualla