Megiddon taistelu (1400-luku eaa.)

Nykymaailmassa Megiddon taistelu (1400-luku eaa.) on suuri ongelma, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin ympäri maailmaa. Tekniikan kehittymisen ja yhteiskunnan muutosten myötä Megiddon taistelu (1400-luku eaa.):stä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe eri alueilla. Megiddon taistelu (1400-luku eaa.):n tärkeyden ja seurausten ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta sen haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti ja löytää ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Tässä artikkelissa tutkimme Megiddon taistelu (1400-luku eaa.):een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Megiddon taistelu
Karnakin temppelin reliefin Thutmosis III
Karnakin temppelin reliefin Thutmosis III
Päivämäärä:

1400-luku eaa.

Paikka:

Megiddo, Israel

Lopputulos:

Egyptiläisten voitto

Osapuolet

Egypti

Kadesh
Mitanni
Megiddo

Komentajat

Thutmosis III

Kadeshin kuningas

Vahvuudet

10 000

tuntematon, todennäköisesti vähemmän kuin egyptiläisiä

Tappiot

tuntematon

340 sotavankia, kaatuneitten määrä tuntematon

Megiddon taistelu käytiin 1400-luvulla eaa., mutta tarkasta vuodesta ja päivämäärästä ei ole varmuutta. Taistelussa olivat vastakkain Uuden valtakunnan faarao Thutmosis III:n Egypti ja Kanaaninmaan liittouma, jota johti Kadeshin kuningas. Taistelu on historian ensimmäinen, josta on jäänyt jäljelle suhteellisen luotettavaa aineistoa.

Kanaaninmaan kapina, jota johti Kadeshin kuningas, sai Thutmosis III:n käymään sotaan syyrialais-kanaanilaista liittoumaa vastaan [1]. Egyptologien eniten kannattaman tulkinnan mukaan Megiddon taistelu käytiin 9. toukokuuta 1457 eaa., mutta myös vuodet 1482 eaa. ja 1479 eaa. ovat vaihtoehtoja. [2]

Egyptiläisittäin onnistuneen taistelun ratkaisu oli Thutmosiksen taktiikka. Hän päätti käyttää reittinä Jisreelin tasangolle vaikeakulkuista keskimmäistä tietä, vaikka faaraon kenraalit suosittelivat joko pohjoista tai eteläistä reittiä. Tämä päätös oli Thutmosiksen kannalta hyvä, sillä kahta muuta reittiä vartioi kanaanilaisten jalkaväki, jonka tarkoituksena oli perääntyä ja johdattaa egyptiläiset sotavaunujen luokse. Egyptiläiset yllättivät kuitenkin ja löivät hyökkäävät kanaanilaiset perusteellisesti ja jäljelle jääneet pakenivat Megiddon linnoituskaupunkiin, mistä seurasi Megiddon piiritys. [3]

Piiritystä kesti joidenkin lähteiden mukaan jopa seitsemän kuukautta[3], mutta toisaalla sanotaan, että piiritettävät käsittivät muutamassa päivässä olevansa voimattomia faaraon joukkojen edessä[4]. Egyptiläiset joukot saivat antautuneilta kanaanilaisilta 340 sotavankia, 2 200 hevosta, 924 sotavaunua, jonkin verran kultaa, 1 929 nautaeläintä, 2 000 vuohta, 20 500 lammasta ja aseistusta[4].

Megiddon taistelu on ensimmäinen, josta on kirjallista aineistoa. Lisäksi taistelussa käytettiin ensimmäisen kerran historiassa laminoitua jousipyssyä. Kaikki selonteot taistelusta ovat egyptiläislähteistä. Amunin temppelistä, Karnakista, on löytynyt armeijan kirjurin Tjanenin tekemiä hieroglyfeja, joissa käydään taistelu läpi.[2]

Lähteet

  1. ↑ Gill, N. S.: Pharaoh Thutmose III and the Battle of Megiddo About.com. Arkistoitu 19.7.2008. Viitattu 30. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  2. ↑ a b The Battle of Megiddo iGoBudFeuer.com. 15. elokuuta 2007. Arkistoitu 20.11.2008. Viitattu 30. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  3. ↑ a b Thutmose III: The Battle of Megiddo An introduction to the history and culture of Pharaonic Egypt. Viitattu 30. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  4. ↑ a b Battle of Megiddo - 1456 B.C. ancientworlds.net. 1. lokakuuta 2004. AncientWorlds LLC. Viitattu 30. lokakuuta 2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla