Memfis

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Memfis:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Löytämisestään tai popularisoinnistaan ​​lähtien Memfis on saavuttanut suuren vaikutuksen useilla aloilla, mikä on herättänyt keskustelua ja kysymyksiä sen merkityksestä, seurauksista ja mahdollisista sovelluksista. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Memfis:tä ja analysoimaan sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Riippumatta siitä, oletko alan asiantuntija tai haluatko vain saada lisätietoja siitä, tämä artikkeli tarjoaa sinulle yksityiskohtaisen ja ajantasaisen käsityksen Memfis:stä.

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Egyptissä, Yhdysvalloissa on kaupunki nimeltä Memphis.
Ramses II:n rakennuttaman Ptahin temppelin pilarisalin raunioita
Ramses II:n patsas Memfisin arkeologisessa museossa.

Memfis oli kaupunki Ala-Egyptissä Kairon lounaispuolella. Se oli Egyptin ensimmäinen pääkaupunki vanhan valtakunnan aikana.[1]

Kaupungin vaiheita

Faarao Hor-Aha perusti kaupungin noin 3100 eaa. Memfiin sijainti oli poliittisista syistä Ylä- ja Ala-Egyptin rajalla. Memfis oli aikanaan yksi maailman suurimmista kaupungeista. Tuolloin Memfiissä asui yli 30 000 asukasta. Kaupungin rauniot sijaitsevat Niilin länsirannalla. Ptolemaiosten kaudella Memfis oli Serapis-kultin keskus, ja roomalaisaikana se menetti merkityksensä.[1]

Sijainti

Memfis sijaitsee paikalla, jossa Niili alkaa jakautua seitsemään suuhaaraansa, joten se on liikenteen solmukohta. Memfiksen korkein rakennus oli Ptahin suuri temppeli, jonka rakentamisessa monikin Egyptin kuningas oli ollut osallisena. Eräs heistä pystytti siihen oman ja puolisonsa kuvapatsaan, jotka kumpikin ovat 18 metriä korkeat ja hakatut yhdestä ainoasta kallionkappaleesta. Lähellä oli Apis-härän temppeli, jonka Psamatik rakennutti; siihen saatettiin pyhä härkä juhlakulkueessa. Kaupungin länsi- ja pohjoispuolella oli tekojärviä. Niistä merkittävin on Moiris, johon laskettiin Niilin liika tulvavesi. Keskellä järveä, jossa syvyys oli noin 90 metriä, kohosi veden pinnasta kaksi korkeaa pyramidia, ja kummankin päällä istui suuri patsas valtaistuimella. Kuusi kuukautta juoksi Niilin tulvavesi järveen, jossa veden syvyyden mittoina pyramidit seisoivat, ja kuusi kuukautta juoksi se taas takaisin Niiliin.

Rakennukset

Moiris-järven rannalla oli suuri sokkeloinen hallituspalatsi. Siinä oli kaksitoista pihaa rakennuksilla ympäröitynä muurin sisällä sekä 3 000 huonetta, joista puolet maan päällä. Herodotos kertoo niistä: "Ne ovat yliluonnollista työtä, sillä tiet saleista ja sokkelokäytävät pihojen läpi ovat varsin moninaiset ja ihmeelliset, kun astuu pihoista huoneihin, esikartanoihin, uusiin saleihin ja uusiin pihoihin. Katot ovat kivestä samoin kuin seinätkin, ja seinät täynnä hakattuja kuvia. Joka pihassa on valkokivinen pylväskäytävä, joka osa hyvin tarkkaan toiseensa liitettynä; ja nurkassa, johon labyrintti loppuu, seisoo pyramidi, neljäkymmentä käsivarren pituutta korkea, ja sen päällä suuria kivikuvia. Sisälle on tehty tie, joka vie maan alle." Maanalaisissa huoneissa oli hautakammioita ja pyhiä krokotiileja. Labyrintistä on nyt enää jäljellä ainoastaan rauniot.

Memfiin ympärillä olivat avaralla, autiolla tasangolla mahtavat pyramidit, kaikkiaan noin 40 merkittävää. Ne rakennettiin hautakammioiksi kuninkaille etenkin neljännen hallitsijasuvun aikana. Suurimmat pyramidialueet pohjoisesta etelään ovat Abu Rawash, Giza, Zawyet al-Aryan, Abusir, Sakkara ja Dahshur. Kolme suurinta, Gizan pyramidit, on nimetty kuninkaiden Khufu (Kheops), Khafre (Khefren) ja Menkaure (Mykerinos) mukaan. Suurinta eli Kheopsin pyramidia on ollut 30 vuotta rakentamassa 100 000 ihmistä, jotka joka kolmas kuukausi vaihdettiin. "Näinä vuosina", sanoo vanha kreikkalainen historioitsija Herodotos, "vallitsi kaikenlainen kurjuus Egyptissä ja temppelit pidettiin suljettuina."

Yhden pyramidin edessä noista kolmesta suurimmasta seisoo Gizan sfinksi, 25 metriä korkea ja 33 metriä pitkä sfinksi, joka on kokonaisena hakattu irti kalliosta. Pyramidien luona on pitkät jonot yksityisiä hautakammioita eli katakombeja, joiden silmänkantamattomien rivien keskeltä itse pyramidit kohoavat, merkkinä faaraoiden asemasta kansan yläpuolella.

Lähteet

Otto Sjögren: Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika, WSOY, 1888.

Viitteet

  1. a b J. W. Fuchs: MMM Antiikin sanakirja, s. 174. Suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Otava, 1972.

Aiheesta muualla