Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Meriakvaario perusteellisesti. Laitamme suurennuslasin alle sen alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä kaikki Meriakvaario:een liittyvät näkökohdat. Tavoitteenamme on tarjota lukijoillemme täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta ja tarjota korvaamatonta tietoa, jonka avulla he ymmärtävät paremmin sen tärkeyttä ja vaikutuksia eri alueilla. Kattavan analyysin ja asiaankuuluvien tietojen esittämisen avulla aiomme kaivaa Meriakvaario:een selvittääksemme sen vaikutukset ja laajuuden eri yhteyksissä. Epäilemättä Meriakvaario on erittäin tärkeä aihe, joka ansaitsee huolellisen tarkastelun, ja juuri sitä teemme seuraavilla sivuilla. Valmistaudu siis lähtemään kiehtovalle matkalle Meriakvaario:n läpi.
Meriakvaario on akvaario, jonka vesi vastaa suolapitoisuudeltaan valtameriä, noin 3,4 prosenttia. Meriakvaarion vesi tehdään sekoittamalla puhtaaseen veteen erityistä akvaariosuolaa, jossa on natriumkloridin (NaCl) lisäksi akvaarion eliöille tarpeellisia hivenaineita. Veden suolapitoisuus tarkistetaan mittaamalla veden tiheys tai sähkönjohtavuus.
Useimmissa meriakvaarioissa pidetään trooppisia kaloja ja eläimiä, joten veden lämpötila pidetään 24 ja 28 °C välillä. Varsinaisia kasveja meriakvaarioissa ei yleensä elä, mutta levät tuottavat happea, sitovat ravinteita, antavat suojaa poikasille ja ravintoa kasvinsyöjille eli hoitavat samoja tehtäviä kuin kasvit makeavesiakvaariossa.
Vuonna 2002 maailmassa arvioitiin olevan noin 1,5–2 miljoonaa meriakvaarioharrastajaa. Meriakvaarioita varten myydään vuosittain noin 20–24 miljoonaa kalaa, jotka kuuluvat yli 1400 lajiin, sekä 11–12 miljoonaa palaa korallia, jotka kuuluvat 140 eri lajiin. Muiden selkärangattomien kuin korallien määrä on epävarma, noin 10 miljoonaa yksilöä noin 500 lajista. Yleisimpiä niistä ovat Lysmata- ja Stenopus-sukujen ravut sekä Heteractis-suvun merivuokot. Myydyimpiä kalalajeja ovat vuokkokala ja viherneitokala.[1]
Meriakvaarion rakentamisessa biosysteemin kokonaisuus on tärkein, mutta sen haasteina ovat kalojen lisääntymiskyky suolapitoisessa vedessä, akvaarion ulkopuolelle sijoitettujen laitteiden toimivuus sekä sähkökatkosten aiheuttamat korallikuolemat.[2]