Meriruoho
Nykymaailmassa Meriruoho on aihe, joka kiinnittää useiden ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Meriruoho:stä on tullut toistuva keskustelunaihe kaikkialla joko sen historiallisen merkityksen, nyky-yhteiskunnan vaikutuksen tai populaarikulttuurin vaikutuksen vuoksi. Poliittisista keskusteluista akateemisiin keskusteluihin Meriruoho on edelleen kuuma aihe, joka herättää tunteita, mielipiteitä ja pohdintoja kaikilla elämänaloilla. Rajat ylittävän tärkeänä Meriruoho on edelleen kiinnostava kohde kaikenikäisille ja -taustaisille henkilöille, ja se on vakiinnuttanut itsensä aiheena, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua.
Meriruohoiksi voidaan kutsua merten pohjalla kasvavia siemenkasveja. Ainoat suolaiseen valtameriveteen sopeutuneet kukkakasvit kuuluvat Alismatales-lahkoon ja sen neljään eri heimoon. Ne kuuluvat heimoihin kilpukkakasvit, ajokaskasvit, Cymodoceaceae ja Posidoniaceae. Meriruoholajeja esiintyy runsaammin tropiikin ja subtropiikin valtamerissä. Esimerkiksi Itämeressä esiintyy vain yksi varsinainen merikasvi, joka elää aina täysin veden alla, meriajokas (Zostera marina). Murtoveden pieni suolapitoisuus rajoittaa sen levinneisyysalueen Pohjanlahdella Selkämerelle.[1]
Meriruohot kasvattavat tyypillisesti merenpohjan niittyinä. Ne ankkuroituvat pohjamaahan suikertavilla vaakajuurakoilla ja niiden lehdet kasvavat kimppuina. Lehtimassa muodostaa oman elinympäristönsä merieläimille. Meriruohoa syö esimerkiksi ainoa nykyinen merilehmälaji dugongi. Meriruohoihin kuuluvat tutkimustulosten mukaan eräät maailman pitkäikäisimmistä ja laajimmista kasviklooneista.[2]
