Nykyään Mesilillukka:stä on tullut ajankohtainen ja erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Sen vaikutus kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueet politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan. Globalisaation ja laajan tiedonsaannin myötä Mesilillukka:stä on tullut kiinnostava kohde niin asiantuntijoille kuin tavallisillekin ihmisille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Mesilillukka:n vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan ja tutkimme sen pitkän aikavälin vaikutuksia ja seurauksia. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Mesilillukka:stä tarjotaksemme laajan ja objektiivisen näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Mesilillukka | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Vatukat Rubus |
Laji: | × castoreus |
Kaksiosainen nimi | |
Mesilillukka eli lapinlillukka (Rubus × castoreus) on mesimarjan (Rubus arcticus) ja lillukan (Rubus saxatilis) välinen risteymä.
Mesilillukka muodostaa rönsyjä ja sillä on kalvaan vaaleanpunaiset kukat[2]. Mesilillukkaa tavataan toisinaan kasvupaikoilla, joilla kasvaa lähekkäin kumpaakin kantalajia[2]. Suomessa mesilillukkaa on tavattu monin paikoin, lähinnä Vaasa–Joensuu-linjan pohjoispuolelta[3].