Nykymaailmassa Mestarien liigan kausi 1996–1997 on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja josta on tullut sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Mestarien liigan kausi 1996–1997 on herättänyt jatkuvaa keskustelua, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja käynnistänyt sarjan tutkimuksia ja analyyseja eri aloilla. Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä tätä aihetta perusteellisesti ja analysoida sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Näillä linjoilla tutkitaan erilaisia Mestarien liigan kausi 1996–1997:een liittyviä näkökulmia ja argumentteja, jotta saadaan laaja ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Mestarien liigan kausi 1996–1997 oli Mestarien liigan viides kausi ja Euroopassa pelattavan jalkapallocupin 42. kausi. Loppuottelu pelattiin Münchenissä 28. toukokuuta 1997. Saksalainen Borussia Dortmund voitti loppuottelussa italialaisen Juventuksen maalein 3–1.[1] Loppuottelussa Dortmundin maalintekijät olivat kaksi maalia tehnyt Karl-Heinz Riedle ja Lars Ricken, ja Juventuksen ainoan maalin teki Alessandro Del Piero.[2] Voitto oli Dortmundin ensimmäinen ja vielä 20 vuotta myöhemminkin ainoa Euroopan mestareiden cupin tai liigan voitto.[3] Välierissä Dortmund voitti englantilaisen Manchester Unitedin yhteismaalein 2–0 ja Juventus alankomaalaisen Ajaxin yhteismaalein 6–2.[4]
Kauden paras maalintekijä oli viisi maalia tehnyt Atlético Madridin Milinko Pantić.[5]