Maailma on täynnä Mettisenmelittis:ta historiallisista henkilöistä ajankohtaisiin yhteiskuntaamme vaikuttaviin kysymyksiin. On tärkeää ymmärtää Mettisenmelittis:n merkitys ja vaikutus elämäämme, koska sen vaikutus voi olla merkittävä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme Mettisenmelittis:n roolia ja sitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme. Hänen panoksestaan historiassa ja hänen merkityksellisyytensä nykymaailmassa, Mettisenmelittis on jättänyt lähtemättömän jäljen, joka ansaitsee analysoinnin ja ymmärtämisen kokonaisuudessaan.
Mettisenmelittis | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kladi: | Putkilokasvit |
Kladi: | Siemenkasvit |
Kladi: | Koppisiemeniset |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | asteridit |
Lahko: | Lamiales |
Heimo: | Huulikukkaiskasvit |
Suku: |
Melittikset Melittis L. (1753) |
Laji: | melissophyllum |
Kaksiosainen nimi | |
Melittis melissophyllum |
|
Katso myös | |
Mettisenmelittis (Melittis melissophyllum) on huulikukkaiskasveihin kuuluva eurooppalainen kasvilaji. Se on melittiksien suvun ainoa laji.[2] Mettisenmelittis jaetaan kolmeen eri alalajiin, joiden levinneisyys keskittyy Euroopassa eri osiin: M. m. subsp. albida Etelä-Euroopassa, M. m. subsp. carpatica Itä-Euroopassa ja M. m. subsp. melissophyllum Länsi-Euroopassa.[3][1]
Mettisenmelittis on monivuotinen karvainen ruoho, joka kasvaa noin 30 senttimetriä korkeaksi.[4] Se muistuttaa ulkonäöltään esimerkiksi pähkämöitä, joiden kanssa se on läheistä sukua. Sen kukkien teriö on neliliuskainen (joista alahuulessa kolme), suhteellisen suuri (2,5–4 cm pitkä), väriltään valkoisesta violettiin, alahuulessa on tummemman violetteja kuvioita.[2] Mettisenmelittis esiintyy luonnonvaraisena Keski- ja Etelä-Euroopassa, mukaan lukien Britannia, Baltia ja Turkki. Se kasvaa yleensä metsissä. Pohjoismaissa lajia ei esiinny lainkaan.[2][3][1]