Tässä artikkelissa tutkimme Miehet jotka vihaavat naisia:n aihetta ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Vuosien ajan Miehet jotka vihaavat naisia on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena, koska se on merkityksellistä useilla eri aloilla, sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Kautta historian Miehet jotka vihaavat naisia:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut yksilöihin, yhteisöihin ja kulttuureihin ympäri maailmaa. Alkuperäistään nykytilanteeseensa Miehet jotka vihaavat naisia on synnyttänyt keskusteluja, tutkimusta ja pohdintoja, jotka ovat auttaneet laajentamaan ymmärrystämme tästä aiheesta. Tässä mielessä on olennaista analysoida kriittisesti Miehet jotka vihaavat naisia:n merkitystä nykyään ja sitä, kuinka sen läsnäolo edelleen muokkaa tapaamme, jolla olemme vuorovaikutuksessa ja toimimme nykypäivän yhteiskunnassa.
Miehet jotka vihaavat naisia | |
---|---|
Män som hatar kvinnor | |
![]() |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Stieg Larsson |
Julkaistu | 2005 |
Suomennos | |
Suomentaja | Marja Kyrö |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu | 2009 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Miehet jotka vihaavat naisia (ruots. Män som hatar kvinnor) on ruotsalaisen Stieg Larssonin vuonna 2005 ilmestynyt rikosromaani, joka on Millennium-trilogian ensimmäinen osa. Suomeksi sen on julkaissut WSOY vuonna 2009 Marja Kyrön kääntämänä. Sarjan muut osat ovat Tyttö joka leikki tulella ja Pilvilinna joka romahti.
Kirjasta on tehty kaksi elokuvasovitusta, tanskalaisen Niels Arden Oplevin ohjaama Miehet jotka vihaavat naisia vuodelta 2009 ja David Fincherin ohjaama Hollywood-versio The Girl with the Dragon Tattoo vuodelta 2011.