Miekojärven alue

Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Miekojärven alue, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Miekojärven alue on aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Miekojärven alue on ollut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena, mikä on johtanut siihen, että asiasta on syntynyt erilaisia ​​teorioita, lähestymistapoja ja mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkitaan Miekojärven alue:n tärkeimpiä näkökohtia sekä sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Samoin tarkastellaan Miekojärven alue:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia tavoitteena tarjota laaja ja kattava näkemys aiheesta.

Miekojärven alue (vesistöaluetunnus 67.93) on Tengeliönjoen valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 407,54 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 21,23 %. Vesistön alueen alarajana on Krunninniva, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 2 131,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 9,74 %. Reitin vedet laskevat seuraavaksi Lohijärven alueeseen (67.92).[1][2]

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat kahdeksan aluetta tai valuma-aluetta [1][2]:

  • Miekojärven lähialue (67.931)
  • Alposjoen valuma-alue (67.932)
  • Koutusjoen valuma-alue (67.933)
  • Luomalanjoen valuma-alue (67.934)
  • Moinajärven valuma-alue (67.935)
  • Lampsijoen valuma-alue (67.936)
  • Kursunjoen valuma-alue (67.937)
  • Pessajoen valuma-alue (67.938)

Lähteet

  1. a b Miekojärven alue (67.93) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.5.2019.
  2. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4