Miellekartta

Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme Miellekartta:tä perusteellisesti. Sen historiasta sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan sukeltaamme kaikkiin asiaan liittyviin näkökohtiin. Monipuolisella lähestymistavalla käsittelemme kaikkea historiallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta nykyajan keskusteluihin ja tulevaisuuden ennusteisiin. Miellekartta on aihe, joka on herättänyt monien huomion ja herättänyt keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla. Liity kanssamme tälle Miellekartta:n löytämisen ja ymmärtämisen matkalle.

Käsin piirretty miellekartta

Miellekartta[1] tai mind map tai ajatuskartta on ideointia ja asioiden jäsentämistä varten suunniteltu esitysmuoto, jonka nykyaikaisen muodon luojana ja popularisoijana pidetään englantilaista Tony Buzania (1974).

Miellekartan tarkoitus ja hyödyt

Miellekarttaa voi käyttää opiskeltavan asian havainnollistamiseen, asian rakenteiden ja yhteyksien selkeyttämiseen, muistiinpanojen tekemiseen tai ideointiin. Miellekarttojen käyttäjien mielestä muistiinpanojen tekeminen tällä tavoin parantaa asioiden ymmärtämistä ja suuren asiakokonaisuuksien hahmottamista. Miellekarttaa tehdessä asiakokonaisuuden pystyy myös tiivistämään tehokkaasti, ja sitä luettaessa asiat palauttamaan mieliin helposti.[2] Miellekarttoja käyttävien opiskelijoiden on myös todettu onnistuvan valintakokeissaan keskimäärin muita paremmin.[3]

Tony Buzanin mukaan miellekartat ovat tehokkaita, koska ne eivät aiheuta ”hypnoosinkaltaista transsia” kuten muut muistiinpanotekniikat. Hänen mielestään miellekartan tekijä hyödyntää molempia aivopuoliskojaan tasapuolisesti ja käyttää aivojaan ja intuitiotaan tehokkaammin.[4] Jotkut ovat kuitenkin pitäneet tällaisia ylisanoja markkinointipuheena. [5]

Tutkimuksen mukaan käsitekartat tuottavat laadukkaampaa ajattelua kuin miellekartat, mutta eivät raskautensa takia sovi kaikkiin tilanteisiin (esimerkiksi asioiden mieleenpalauttaminen koetilanteessa). [6]

Miellekartan tekeminen

Tyhjän paperin keskelle kirjoitetaan tai piirretään kartan pääasia eli avainsana, ja siihen liittyvät alakohdat piirretään haarautumaan siitä pensasmaisesti, muodostaen taas uusia alakohtia. Nämä alakohdat yhdistetään ylä- ja alakohtiinsa viivoilla ja muilla piirroselementeillä. Miellekartoissa on suotavaa käyttää rohkeasti värejä, erilaisia muotoja ja piirroksia. Kartan visuaalisen monimuotoisuuden tarkoitus on havainnollistaa asioiden keskinäisiä suhteita ja myös auttaa muistamaan miellekartta paremmin vahvojen visuaalisten mielleyhtymien kautta.

Tony Buzanin ohjeet miellekartan tekoon (lyhennetty)

Tietokoneohjelman avulla luotu miellekartta, joka ohjeistaa miellekartan tekoon.
  1. Piirrä keskelle kuva pääsanasta vähintään kolmella värillä.
  2. Käytä kuvia, symboleja, koodeja ja ulottuvuuksia kaikkialla kartassa.
  3. Kirjoita avainsanoja pienillä tai isoilla kirjaimilla.
  4. Jokainen kuva tai sana kuuluisi olla yhdellä rivillä.
  5. Sanoja yhdistävät viivat tulee yhdistää toisiinsa kartan keskustasta alkaen. Keskustan viivat ovat paksumpia ja orgaanisempia, ja laidoilla kapeampia.
  6. Viivojen tulee olla yhtä paksuja kuin niihin liittyvä kuva tai sana.
  7. Käytä paljon värejä luodaksesi visuaalisia ärsykkeitä ja ryhmitelläksesi sanoja.
  8. Luo oma tyylisi.
  9. Korosta ja osoita yhteyksiä sanojen välillä.
  10. Muista hierarkkisuus ja käytä haarojen erottamiseen sijaintia, numerointia tai erilaisia ääriviivoja. [7]

Miellekarttaohjelmia

Tietokoneille on tehty ohjelmia, joilla voi tehdä miellekarttoja. Näitä ovat muun muassa ilmaiset FreeMind ja CmapTools (myös käsitekartoille). Ilmaisia selainpohjaisia miellekarttaohjelmia ovat mm. MindMeister, Mindomo, Mind42, Popplet ja Bubbl.us. Älypuhelimelle löytyy erilaisia sovelluksia. iPhone-puhelimissa toimivia sovelluksia ovat mm. Mindly ja MindNode.

Muuta

Mind Map on myös rekisteröity tavaramerkki.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ miellekartta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Opiskeluohjeita Turun yliopiston opiskelijoille (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Lindblom-Ylänne, S., Lonka, K. ja Slotte, V. 2001. Aiotko opiskelijaksi? Helsinki: Edita.
  4. ↑ Buzan, Tony. (2000). The Mind Map Book, Penguin Books, 1996. ISBN 978-0-452-27322-1
  5. ↑ Williams (2000) Encyclopedia of Pseudoscience. Facts on file. ISBN 978-0-8160-3351-5
  6. ↑ Novak, Joseph D. & Gowin, D. Bob 1995. Opi oppimaan. Helsinki: Gaudeamus
  7. ↑ Buzan, Tony & Buzan, Barry 2001. The mind map book. London: BBC

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miellekartta.