Miina Äkkijyrkkä

Nykyään Miina Äkkijyrkkä on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Teknologian ja globalisaation myötä Miina Äkkijyrkkä:stä on tullut olennainen osa monien yksilöiden jokapäiväistä elämää, ja se vaikuttaa eri näkökohtiin, kuten yhteiskuntaan, talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin. Tästä syystä on tärkeää syventyä Miina Äkkijyrkkä:n tutkimukseen ja analysointiin, jotta voidaan paremmin ymmärtää sen vaikutus ja vaikutus nykyään. Tässä artikkelissa tutkimme Miina Äkkijyrkkä:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa, tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Miina Äkkijyrkkä
Miina Äkkijyrkkä helmikuussa 2009.
Miina Äkkijyrkkä helmikuussa 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt2. heinäkuuta 1949
Iisalmi
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Salanimi Liina Lång
Ala kuvataiteilija, kuvanveistäjä, piirtäjä
Taidesuuntaus kuvanveisto
Kuuluisimpia töitä lehmäaiheiset teokset:
Aamulla, Helsinki, Maunula
Joy, Helsinki, Hakaniemi
Makaava, Helsinki, Viikki
Sonninen, Helsinki, Eduskuntatalo
Fordista huolimatta, Savonlinna, Luston Taideasema
Palkinnot

Valtion kuvataidepalkinto 2002

Miina Äkkijyrkkä (s. 2. heinäkuuta 1949 Iisalmi) on suomalainen kuvanveistäjä, karjakko ja perinteisen suomalaisen karjan puolustaja. Hänet tunnetaan erityisesti nauta-aiheisista veistoksistaan. Äkkijyrkkä oli alkujaan nimeltään Riitta Loiva, mutta muutti vuonna 1976 nimekseen Miina Äkkijyrkkä. Vuonna 2002 hän alkoi käyttää signeerausta Liina Lång; Lång on hänen sukunsa aiempi nimi. Äkkijyrkälle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2014.[1]

Tausta

Äkkijyrkkä on käynyt Ypäjän Hevostalouskoulun 1965–1966 ja Maaningan karjanhoitokoulun 1967–1968, minkä jälkeen vuonna 1969 hän pääsi Suomen Taideakatemian Kouluun, josta valmistui 1973.[2]

Taide

Nautaeläimet ovat Äkkijyrkän teosten yleisin aihe. Äkkijyrkkä on tehnyt muun muassa lehmäaiheisia veistoksia sekä peltirakennelmia. Vuonna 2007 hän teki Marimekolle tekstiilejä samasta aiheesta. Valtion kuvataidepalkinnon hän sai vuonna 2002[3].

Hänen taidettaan on myös julkaistu vuonna 2010 Suomen postimerkeissä.[4]

Kyytöt

Taiteilijatyönsä lisäksi Äkkijyrkällä on ollut itäsuomalaista nautakarjaa eli kyyttöjä, ja hän on toiminut suomalaisen alkuperäiskarjan puolestapuhujana. Ensimmäisen lehmänsä hän hankki vuonna 1974, ja se esitti pääroolia Matti Kassilan elokuvassa Natalia. Kyytön hän osti vuonna 1976 kangasniemeläiseltä Pentti Sappiselta. Joulukuussa 1989 Äkkijyrkkä osti kiuruvetisen Helvi Tossavaisen kuolinpesältä neljä kyyttöä, jotka olisivat muutoin menneet teuraaksi.[3]

Skatan tila

Äkkijyrkkä asui 1996–2010 Helsingin kaupungilta vuokraamallaan Vuosaaren Uutelan Skatan tilalla, jossa hän piti myös navettaa. Helsingin kaupunki irtisanoi vuokrasopimuksen Äkkijyrkän kanssa. Helsingin käräjäoikeus päätti 6. marraskuuta 2008, että kaupungilla oli perustellut syyt irtisanoa tilan ja maa-alueiden vuokrasopimukset. Äkkijyrkkä määrättiin lähtemään tilalta vuoden 2008 loppuun mennessä.[3][5] Hovioikeus on pitänyt voimassa käräjäoikeuden päätöksen.[6] Osa tilalla asuneesta karjasta pantiin teuraaksi vuoden 2009 lopussa, ja niiden lihaa mainostettiin nimenomaan Äkkijyrkän kyyttöjen lihana.[7]

Yksityiselämä

Äkkijyrkällä on kolme lasta.[2] Äkkijyrkkä asuu Lopella ja työskentelee Helsingissä.[8] Äkkijyrkällä on Aspergerin oireyhtymä.[9][10][11]

Teoksia

Valokuvia teoksista

  • Aamulla/ Vasikat 1978, Helsinki.
    Aamulla/ Vasikat 1978, Helsinki.
  • Tillaripatsas 1984, Nivala.
    Tillaripatsas 1984, Nivala.
  • City Calf, 2004, Raisio.
    City Calf, 2004, Raisio.
  • Joy 2006, Helsinki.
    Joy 2006, Helsinki.
  • Peltilehmä 2007, Kotka (väliaikaisesti näytteillä).
    Peltilehmä 2007, Kotka (väliaikaisesti näytteillä).
  • Peltilehmä 2007, Kotka (väliaikaisesti näytteillä).
    Peltilehmä 2007, Kotka (väliaikaisesti näytteillä).
  • Holy Calf 2018/2000, Loimaa.
    Holy Calf 2018/2000, Loimaa.
  • Holy Calf 2018/2000, Loimaa.
    Holy Calf 2018/2000, Loimaa.
  • Sweet Yellow Mellow 2011, Turku.
    Sweet Yellow Mellow 2011, Turku.
  • Punainen vasikka 2011, Helsinki.
    Punainen vasikka 2011, Helsinki.

Lähteet

  1. ↑ He saivat taiteilijaeläkkeet - katso lista! 30.6.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 30.6.2014.
  2. ↑ a b Äkkijyrkkä, Miina: CV (PDF) web.archive.org. Viitattu 14.12.2010.
  3. ↑ a b c Kemppainen, Jouni K.: Äkkijyrkkä! HS Kuukausiliite, toukokuu 2008, s. 30–36. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. ISSN 0780-0096 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.12.2010.
  4. ↑ Toukokuussa uusia postimerkkejä: Onnenhyppy kevään ja kesän onnitteluihin, Kotimaisia veistoksia postimerkkivihkossa.
  5. ↑ Tiainen, Antti: Miina Äkkijyrkkä joutuu lähtemään Skatan tilalta HS.fi. 6.11.2008. Viitattu 14.12.2010.
  6. ↑ Hovioikeus päätti: Äkkijyrkkä häädetään Yle Uutiset. 13.10.2009. Viitattu 14.12.2010.
  7. ↑ Äkkijyrjän kyyttöä saa nyt Helsingissä lihatiskistä HS.fi. 20.12.2009. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 14.12.2010.
  8. ↑ Kämäräinen, Jenna: Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä ei lomaile koskaan: ”Kun vauhtisokeus iskee, teen töitä ympäri vuorokauden” Me Naiset. 14.10.2019. Viitattu 29.8.2020.
  9. ↑ Miina Äkkijyrkän haastattelu Apu-lehdessä 31/2008.
  10. ↑ televisio-ohjelma Levengood Suomesta, lähetys 21.7.2009 Yleisradio.
  11. ↑ Sipola, Timo: Aspergerin oireyhtymä voi olla vahvuus työelämässä – esimerkiksi tarkassa koodarin työssä autismin kirjon ihminen pärjää paremmin kuin moni muu Yleisradio. 8.3.2020. Viitattu 22.6.2021.
  12. ↑ Suomen muistomerkit, Osa IV, Pohjanmaa, s. 53. Väriteos Henna Oy, 1996. ISBN 951-97134-3-3
  13. ↑ Aira Samulin haluaa Äkkijyrkän sonnin Hyrsylän Mutkaan

Aiheesta muualla