Nykymaailmassa Miletoksen stadion on tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä. Sen vaikutukset ovat tuntuneet arjen eri osa-alueilla, synnyttäen keskustelua, pohdiskelua ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Koska Miletoksen stadion on edelleen kiinnostuksen ja kiistan kohteena, on tärkeää analysoida sen vaikutukset ja seuraukset täysin sekä tutkia mahdollisia ratkaisuja ja polkuja eteenpäin. Tässä artikkelissa perehdymme Miletoksen stadion:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen juuria, sen nykyisiä ulottuvuuksia ja sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.
Miletoksen stadion | |
---|---|
Sijainti | Miletoksen arkeologinen alue, Balat, Didim, Aydın, Turkki |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | kreikkalainen stadion |
Valmistumisvuosi | n. 166 eaa. |
Tyylisuunta | joonialainen |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Miletoksen stadion oli antiikin aikainen kreikkalainen stadion Miletoksessa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Siitä ei ole säilynyt nykaikaan paljoakaan.[1][2][3]
Stadion rakennettiin hellenistisellä kaudella noin vuonna 166 eaa. Sen rakennutti oletettavasti Eumenes II, johon viittaa eräs raunioista löydetty piirtokirjoitus. Stadion sopii kaupungin asemakaavaan niin hyvin, että on arveltu, että sille olisi jätetty tilaa jo kaupungin uudessa asemakaavassa heti jälleenrakentamisen yhteydessä vuonna 479 eaa. Stadioniin tehtiin muutoksia ja lisäyksiä ensimmäisellä vuosisadalla eaa. ja roomalaisella kaudella vielä 100–200-luvuilla jaa. Varhaisella bysanttilaisella kaudella 500-luvulla stadiumista tuli osa kaupungin uutta kaupunginmuuria.[1][2]
Stadion sijaitsi Miletoksen niemen länsiosassa etelään Teatterisatamasta. Se oli rakennettu itä-länsisuunnassa. Stadionin urheilukenttä oli suorakulmainen, ja sen pituus oli noin 192,3 metriä ja leveys noin 29,6 metriä. Pituus oli näin vaadittua stadioninmittaa eli 600 jalkaa suurempi, kun taas leveys oli tasan 100 jalkaa. Koko vastaa Olympian stadionin kokoa. Olympian stadionin lisäksi Efesoksen stadion on muistuttanut myös Epidauroksen ja Prienen stadioneita.[1][2]
Stadionin pohjoissivun katsomossa oli 20 penkkiriviä, jotka nousivat 8–9 metrin korkeuteen. Stadionin juoksuradan lähtöporttijärjestelmästä on säilynyt jäänteitä, mutta sen tarkkaa toimintaperiaatetta ei tunneta. Stadionin länsipäässä oli propylon-porttirakennelma, joka edusti joonialaista tyyliä. Siinä oli anta-seinien välissä kaksi pylvästä.[1][2]
Stadionin länsipuolella sijaitsi samaan rakennuskokonaisuuteen kuulunut niin kutsuttu Eumenes II:n gymnasion. Se yhdistyi stadioniin jo mainitun propylonin kautta. Stadionia, gymnasionia ja propylonia kunnostettiin Rooman keisarikaudella 100-luvun alkupuolella jaa. 200-luvulla jaa. stadionin itäpäähän rakennettiin suurikokoinen korinttilaisilla pylväillä varustettu porttirakennus, jossa oli kahdeksan pylvästä kahdessa rivissä.[1]