Miliisi
Nykymaailmassa Miliisi on kasvava kiinnostuksen aihe useilla alueilla ja sektoreilla. Teknologian ja globalisaation myötä Miliisi:stä on tullut keskustelun ja analyysin lähentymispiste. Sen vaikutus ulottuu eri aloille taloudesta ja politiikasta yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Miliisi:n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Miliisi on syntyessään tähän päivään asti osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi päätöksenteossa ja muovattaessa maailmaa, jossa elämme.
Miliisi (lat. militia, ’sotapalvelu’)[1] on puolisotilaallisesti järjestetty joukko. Sanalla on hieman toisistaan eroavia merkityksiä; se voi tarkoittaa:
- puolisotilaallisia joukkoja
- poliisia vastaavaa miliisiä Uzbekistanissa ja Valko-Venäjällä ja ennen myös muun muassa Ukrainassa ja Venäjällä sekä Suomessa lyhyen aikaa Venäjän vallankumouksen jälkeen[2]
- virallista armeijan reserviä, kuten Sveitsissä
- koko valtion asekuntoista väestöä tai sotaväkeä, joka on rauhan aikana palveluksessa vain lyhyen ajan[1][2] ja joka voidaan kutsua aseisiin kotiseudun puolustamiseen, kuten Amerikan siirtokunnissa ennen itsenäistymistä
- yksityistä armeijaa, kuten monissa kehitysmaissa
Kaikissa tapauksissa miliisi on erillään valtion varsinaisista asevoimista ja toimii niitä täydentävänä tai haastavana organisaationa. Suomessa miliisi sopii terminä historiallisessa kontekstissa punakaarteihin ja suojeluskuntiin.
Katso myös
Lähteet
- Aikio, Annukka & Vornanen, Rauni: Uusi sivistyssanakirja. Otava, 1993. ISBN 951-1-11365-8.
- Rantala, Risto (toim): Perustieto: Akateemisen tietosanakirja. Otava, 1993. ISBN 951-1-12579-6.
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miliisi Wikimedia Commonsissa
